Onko QALY-vertailu oikea ratkaisu priorisoinnissa?

Niukkuuden vallitessa valinnat ovat väistämättömiä, ja jonkinlaisen mallin keksiminen hoitojen vertailulle on tärkeää. QALY-malli on yritys ratkaista resurssien jaon ongelma. Koska niin odotettavissa olevan elämän määrän kuin sen laadunkin mittaukseen liittyy ylikäymättömiä ongelmia, QALY-mallia ei voida kuitenkaan suositella käytettäväksi terveydenhuollon priorisointikysymysten ratkaisemiseen.

Matti Häyry

Genetisismi

Tämä olet sinä, lausuu Nobel-palkittu DNA:n sekvenssoinnin kehittäjä Walter Gilbert ja kohottaa kädessään CD-ROM-levykettä, jossa oletetaan olevan kuulijan koko perimän DNA-sekvenssi. Tällainen asennoituminen on genetisismiä.

Petter Portin

HIV-testaus ja itsemääräämisoikeus

Verikokeena suoritettu HIV-testi on nykyisin ainoa keino selvittää HI-virus (human immunodeficiency virus) -tartunta. Koska tauti (Acquired Immunodeficiency Syndrome, AIDS) saattaa alkuvaiheessaan olla täysin oireeton, testausten merkitys on korostunut. Terveydenhuollossa korostetaan potilaan oikeutta itse päättää häntä koskevista hoidoista ja tämän vuoksi HIV testit ovat vapaaehtoisia.

Riikka Raitimo, Ansa Ojanlatva, Veikko Launis

Onko immuunikadon herättämiin eettisiin kysymyksiin yleiseurooppalaisittain hyväksyttäviä ratkaisuja?

AIDS: Ethics, Justice and European Policy -hankkeen päämääränä oli selvittää voidaanko Euroopan maissa päästä yksimielisyyteen immuunikadon herättämistä eettisistä ongelmista ja niiden ratkaisusta. Yhteisissä lausumissa jouduttiin lopulta pysymään varsin yleisellä tasolla, mutta joistakin suosituksista pystyttiin kuitenkin sopimaan ryhmän kaikkien jäsenten kesken. Kirjoittajat osallistuivat hankkeen toimintaan sen ainoina suomalaisina jäseninä.

Heta Häyry, Matti Häyry

Potilaan etu ja lääkärin vastuu

Yleisen käsityksen mukaan lääkäri toimii vastuullisesti silloin, kun hänen tekemänsä päätökset ja toimenpiteet ovat potilaan edun mukaisia. Mutta mitä potilaan edulla tarkkaan ottaen tarkoitetaan?

Veikko Launis

Lääketutkimuksen harhat

Lääkehoidon tehoa ja turvallisuutta tukevat tutkimustulokset on helpompi julkaista kuin tulokset, joiden mukaan hoito on tehoton tai haitallinen (1,2). Tämä ns. julkaisuharha tunnetaan hyvin. Kokeneet kliinikot eivät yleensä erehdy toimimaan yksittäisten myönteisten hoitotulosten mukaan vaan edellyttävät, että hoidon teho tulee esiin useassa toisistaan riippumattomassa hyvin suoritetussa tutkimuksessa.

Ali Bardy

Elimiä eläimiltä

Siirrettävistä elimistä on ollut pula siitä lähtien, kun elintensiirrot ylipäänsä tulivat mahdollisiksi, ja ainakin saman ajan on tutkittu ksenotransplantaatiota eli sitä, miten siirto lajilta toiselle onnistuisi. Osa tähän asiaan liittyvistä ongelmista on ratkaistu, mutta jäljellä on vielä koko joukko teknisiä ja eettisiä kysymyksiä, jotka odottavat vastauksia.

Pekka Louhiala

Kliininen etiikka

Tapaus 1. Yhdysvalloissa tyttärensä luona asuva 90-vuotias saksalainen nainen joutuu sairaalaan, jossa hänellä todetaan akuutti kolekystiitti. Hoidoksi annetaan suonensisäistä nestehoitoa ja antibiootteja. Kirurgi ehdottaa leikkausta, josta potilas kuitenkin kieltäytyy vedoten korkeaan ikäänsä ja aikaisempiin huonoihin kokemuksiinsa muiden leikkausten yhteydessä. Tässä vaiheessa konsultoidaan sairaalan kliinistä eetikkoa, jolle esitetään kysymys: "Tulisiko potilaan saada kieltäytyä leikkauksesta?" (1).

Pekka Louhiala

Eettinen toimikunta nyt ja tulevaisuudessa

Luopuessani kesällä 1995 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan jäsenyydestä takanani oli 10 vuoden työrupeama tässä toimikunnassa. Näiden vuosien aikana olimme arvioineet eettiseltä kannalta satoja mitä erilaisimpia lääketieteellisiä ja lääketiedettä sivuavia tutkimussuunnitelmia. Suomen Lääkärilehti on pyytänyt kokemukseeni perustuvia näkemyksiä eettisen toimikuntamme työskentelystä, esille tulleista ongelmista sekä kehittämistarpeista.

Rainer Fogelholm

Syöpäkivun tutkimisen eettiset ongelmat

Syövän aiheuttama kipu on merkittävä inhimillinen ja taloudellinen ongelma. Suomessa diagnosoidaan vuosittain 20 000 uutta syöpätapausta ja syöpään kuolee vuosittain 9 500 potilasta.

Juha Hänninen, Tarja Heiskanen

Kaikkien tapausselostusten äiti

Lääkäri A asteli hyvin nukutun yön jälkeen B:n aluesairaalan ovesta sisään. Mieli oli rauhallinen, alkuaikojen päivystyspelko oli väistynyt kokemuksen myötä. Akuuttihoito-oppaan ohjeet olivat hyvin mielessä ja toimenpiteet sujuivat rutiinilla. Elvytykset hoituivat ja synnytyksistäkin oli kokemusta kertynyt. A:lla oli edessä jakamaton päivystysvuoro aluesairaalan etupäivystäjänä.

Pekka Louhiala

Mitä antiikin lääketieteen etiikka voisi antaa nykypäivälle?

Jokainen suomalainen lääkäri tuntee Hippokrateen ja Hippokrateen valan. Huomattavasti harvempi pystyy muistamaan, mitä Hippokrateen valassa oikein sanottiin. Hyvin harvat tietävät laajemmin antiikin lääketieteen eettisistä pohdinnoista.

Heikki S. Vuorinen

Pitäisikö Suomeen perustaa valtakunnallinen lääketieteen etiikan neuvosto?

Lääketieteen ja terveydenhuollon eettisiä kysymyksiä varten on useimmissa läntisen Euroopan maissa valtakunnallinen neuvosto. Mm. Tanskassa ja Norjassa tällainen elin on toiminut jo pitkään. Suomessakin on lääkintäetiikkaa käsitelty valtakunnallisella tasolla asiantuntijaryhmissä, mutta myös varsinaisen neuvottelukunnan perustamista on esitetty.

Sakari Karjalainen

Arvot ja tosiseikat

Tieteen arvosidonnaisuudesta keskustellaan aika ajoin, eikä kukaan kai enää vakavissaan aseta kyseenalaiseksi sitä, että tieteet yleensä, formaalisia tieteitä (esimerkiksi matematiikka ja logiikka) lukuun ottamatta, ovat arvosidonnaisia.

Pekka Louhiala

Lääketieteen etiikkaa Walesissa

Seitsemän ihmistä istuu mukavissa nojatuoleissa isossa seurusteluhuoneessa, ympärillä on arvotaidetta, ulkona kiireetön keski-Walesin maaseutu. Keskustellaan ihmisen oikeuksista, kunnes joku huomaa, että on aika mennä kello viiden teelle.

Pekka Louhiala

Lääkärintoimi ja sen etiikka

Parina viime vuosikymmenenä on maassamme julkaistu hyvinkin runsaasti lääkärin etiikkaa ja potilas-lääkärisuhdetta käsittelevää aineistoa - jopa oppikirjoiksikin tarkoitettuja teoksia. On pohdittu tulisiko antaa opetusta jonkinlaisessa 'yleisessä lääkäriopissa', ja lääketieteen ja terveydenhuollon ottamisesta filosofisenkin pohdinnan kohteeksi on esiintynyt merkkejä. Yhteistä näille julkaisuille on ollut, että niiden lähdeaineistoissa ei ole mainittu Max Oker-Blomin vuonna 1911 yhtä aikaa suomeksi ja ruotsiksi ilmestynyttä teosta 'Lääkärintoimi ja sen etiikka'; Otava ('Läkaryrket och dess etik'; Söderström & Co), vaikka siinä käsitellään lääkärintyötä juuri noista näkökulmista. Kun tuo teos tarjosi vuosikymmenien ajaksi tärkeimmän pohjan lääkärin toiminnan eettisiä ongelmia pohtivalle keskustelulle maassamme, lienee sen mieliin palauttaminen paikallaan.

Tapani Kosonen

Neurogenetiikan ongelmana biologinen determinismi

Maailmaa kuvataan nykyisin varsin biologistisesti. Mutta yksilö ja yhteiskunta ovat todellisuudessa yhtäaikaa sekä biologisia että sosiaalisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen huomiotta jättäminen ja biologiseen rajoittuminen on reduktio, jota on tieteessä toistettu jatkuvasti. Nyt uutena piirteenä siihen liittyy uuden genetiikan mystiikka, jonka voi nähdä deterministisiä oppeja vahvistavana tekijänä.

Olli Haapala

Doing the decent thing with genes Kansainvälinen genetiikan etiikan symposiumi Turussa 9.-11.8.

Keskiviikkona 9.8.95 kokoontui joukko kansainvälisiä ja kotimaisia geeniteknologian etiikan asiantuntijoita Turun yliopiston bioetiikan keskuksen järjestämään kolmipäiväiseen symposiumiin "Doing the Decent Thing with Genes". Kaiken kaikkiaan osallistujia saapui paikalle noin viitisenkymmentä yli kymmenestä eri maasta ja kolmesta maanosasta.

Veikko Launis

Mikrobilääkkeiden lääke-esittelyt Pirkanmaalla

Lääkärilehdessä aiemmin raportoidun Pirkanmaan mikrobilääketutkimuksen yhteydessä selvitettiin, miten usein lääkeyritykset järjestävät lääkäreille lääke-esittelyjä mikrobilääkkeistä. Kyselyyn vastanneissa 15 terveyskeskuksessa oli kuukauden aikana ollut yhteensä 350 esittelyä, eli toiminta on vilkasta. Mikrobilääkkeitä esitellään näissä tilaisuuksissa usein; onhan kilpailu tällä alueella varsin kova. Kefalosporiinit ovat esittelyissä esillä eniten, ja tämä saattaa myös selittää näiden lääkkeiden suosiota Suomessa.

Timo Klaukka, Ulla-Maija Rautakorpi

Ehkäisevän terveydenhuollon etiikka

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvät eettiset ongelmat ovat erilaisia kuin kliinisessä lääketieteessä. Ne ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä, sillä välinpitämättömyys niiden suhteen voi johtaa laajoihin ja pitkäaikaisiin seurauksiin.

Tarja Haapajärvi, Mia Kiuru, Laura Kivinen Päivi Paavola, Pekka Louhiala