Verenohennuslääkityksen omaseuranta toimii motivoituneilla

Verenohennuslääkityksen omaseurannassa potilas mittaa veren hyytymisarvon vieritestilaitteella ja määrittää verenohennuslääkkeen uuden annoksen. Se on turvallinen hoitovaihtoehto potilaille, jotka ovat motivoituneita ja kykeneviä omaseurantaan. Omaseuranta vähentää trombeja lisäämättä vakavien verenvuototapahtumien määrää ja voi myös parantaa potilaiden elämänlaatua. Skotlantilaisraportin taloudellisessa arvioinnissa omaseuranta oli kustannusvaikuttavaa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Robottikirurgiasta niukasti hyötyä potilaalle

Robottikirurgian vaikuttavuudesta on kertynyt jo 26 tutkimusta. Näyttö on pääosin heikkoa, eikä robottikirurgia tuonut yhdessäkään tutkimuksessa merkittävää hyötyä potilaalle. Robottiavusteinen eturauhasleikkaus ei heikennä potenssia yhtä usein kuin tavanomainen leikkaus. Leikkausrobotilla tehtyjen munuais-, eturauhas-, lisämunuais- tai kohtuleikkausten jälkeen sairaalassaoloaika on hieman lyhyempi kuin tavanomaisissa leikkauksissa. Robottiavusteisessa kohdunpoistossa esiintyi vähemmän komplikaatioita kuin avo- tai tähystysleikkauksessa, mutta virtsarakko- ja lisämunuaisleikkausten komplikaatioissa eroa ei ollut.

Ruokatorven sulkijalihaksen sähköstimulaatio vain tutkimustarkoituksiin

Ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa gastroesofageaalisen refluksitaudin. Laparoskopiassa asennettava sulkijalihaksen sähköstimulaattori on lupaava hoitovaihtoehto, kun lääkehoito ja elämäntapamuutokset eivät riitä, vaan oireet ovat itsepintaisia tai johtavat komplikaatioihin. Tutkimustieto stimulaattorin turvallisuudesta ja tehosta perustuu pieniin avoimiin tapaussarjoihin, joten brittiläinen NICE suosittaa, että toimenpidettä käytetään toistaiseksi vain tutkimusasetelmissa.

Pikkulasten riskiperheiden tukitoimista heikkoa näyttöä

Riskiperheiden vanhemmat eivät pysty tarjoamaan lapsilleen riittävää hoivaa. Tukitoimia tarvitaan yleisimmin päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien takia. Norjassa arvioitiin 0–6-vuotiaiden lasten riskiperheiden tukitoimia yhdeksän järjestelmällisen katsauksen perusteella. Psykoterapia ja vanhempien ohjaus paransivat vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteita. Ohjattavien tarpeisiin sovitettu neuvonta antoi parempia tuloksia lapsilla kuin yleisluonteiset interventiot. Päihderiippuvaisten äitien luokse tehdyillä kotikäynneillä oli vähän jos lainkaan vaikutusta päihteiden käyttöön, lasten kaltoinkohteluun tai laiminlyöntiin. Taloudellinen tuki ei vähentänyt kaltoinkohtelua tai vaikuttanut lasten käyttäytymiseen ja kehitykseen. Näyttö oli enimmäkseen heikkotasoista.

Miten ehkäistä varjoainenefropatiaa?

Amerikkalaisissa raporteissa arvioitiin nefropatiaa ehkäisevien toimien vaikutuksia, verrattiin matala- ja iso-osmoottisten varjoaineiden etuja ja haittoja sekä varjoaineen antoreitin vaikutusta taudin syntyyn. Kliinistä hyötyä saatiin vain statiineista ja N-asetyylikysteiinistä keittosuolaan yhdistettynä sekä suoneen annetusta bikarbonaatista. Nefropatian riskissä ei todettu eroja matalaosmoottisten varjoaineiden välillä. Iso-osmoottisiin varjoaineisiin liittyy pienempi munuaisvaurion riski kuin matalaosmoottisiin, mutta erolla ei ole kliinistä merkitystä. Varjoaineen antotapa ei näytä vaikuttavan riskiin, joten kliinikon näkökulmasta valinnat helpottuvat.

Karotispoukaman stimulaatio verenpainepotilailla

HYKS:ssa on tehty arvio barorefleksiaktivaatiohoidon (BAT) vaikuttavuudesta hankalahoitoisessa verenpainetaudissa. BAT on näiden hoitoresistenttien potilaiden uusi hoitomuoto, jossa asetetaan elektrodi toisen kaulavaltimon karotispoukaman (sinus caroticus) päälle mini-invasiivisesti. Elektrodia stimuloidaan tahdistinlaitteella sydäntahdistimen tapaan. Laite aktivoi parasympaattista hermostoa ja hillitsee sympaattista hermostoa. Ensimmäiset tutkimukset menetelmän tehosta verenpaineen laskuun ovat olleet lupaavia ja kustannustehokkuustutkimus oli tuloksiltaan myönteinen. Niukan näytön vuoksi BAT-hoito tulee kuitenkin toistaiseksi rajoittaa vain tutkimuskäyttöön ja odotella lisänäyttöä meneillään olevista kansainvälisistä tutkimuksista. HYKS:n arviot ovat toistaiseksi saatavilla vain organisaation sisäisillä verkkosivuilla.

Liikuntaresepti toimii iäkkäillä

Liian vähän liikkuvia perusterveydenhuollon potilaita on kannustettu liikkumaan mm. antamalla heille liikuntaresepti (räätälöityä neuvontaa, potilasohje tai ohjattua liikuntaa). Britanniassa päivitettiin katsaus, jossa liikuntareseptin antamista verrattiin mm. tavanomaiseen neuvontaan. 6–12 kuukauden seurannassa merkitsevällä osalla liikuntareseptin saaneista 5 200 potilaasta viikoittainen liikuntaan käytetty aika piteni suositeltuun 90–150 minuuttiin (RR 1,12; 95 %:n LV 1,04–1,20). Liikunta lisääntyi viikossa 55 minuuttia enemmän kuin vertailuryhmällä. Parhaiten ohjelmaan sitoutuivat jo aiemmin enemmän liikkuneet ja iäkkäämmät henkilöt. Kustannus-vaikuttavuussuhde tavanomaiseen hoitoon verraten oli kuitenkin heikko: liikuntareseptin käyttö maksoi 76 000 puntaa (noin 89 000 euroa) laatupainotettua elinvuotta kohti.

Kognitiivisten häiriöiden tunnistus kellotaulutestillä

Kellotaulun piirtämistestiä käytetään lievän tai keskivaikean kognitiivisen heikentymisen tunnistamiseen. Testit ja pisteytysjärjestelmät kuitenkin vaihtelevat. Järjestelmällisten katsausten perusteella testien herkkyys dementian seulonnassa vaihteli välillä 67–98 % ja spesifisyys välillä 69–95 %. Korrelaatio kellotaulutestin ja MMSE-testin välillä oli 0,79. Testin psykometriset ominaisuudet sopivat lievän kognitiivisen häiriön seulontaan, mutta se kattaa vain joitakin kognition osa-alueita. Katsauksen tekijät suosittavat kellotaulutestin käyttöä MMSE:n rinnalla.

Haiman saarekesiirto vaikeassa diabeteksessa

Haiman saarekesolusiirto on vaikeahoitoisen diabeteksen hoitovaihtoehto varsinkin, jos potilaalla on myös munuaisten vajaatoiminta. Näyttö koostuu pelkästään havainnoivista tutkimuksista, joista vain osassa on myös vertailuryhmä. Seuranta-ajat vaihtelivat yhdestä 8 vuoteen. Vuoden seurannassa HbA1c-tasot paranivat, hypoglykeemiset episodit vähenivät ja 30–70 % ei-ureemisista potilaista selvisi ilman insuliinia. Ureemisilla potilailla samanaikainen munuaisen ja haiman siirto oli saarekesiirtoa vaikuttavampi. Diabeteksesta johtuvien komplikaatioiden osalta näyttö oli heikkoa eikä terveystuloksissa näkynyt selviä muutoksia. Monesti potilaat kokivat toimivan siirrännäisen helpottavan elämää, joskin mitatut elämänlaadun muutokset olivat vähäisiä, sillä myös immunosuppressio heikentää elämän laatua.

Nenäilmapallohoito helpottaa korvatulehdusoireita

Välikorvan voi ilmastoida, kun sulkee toisen sieraimen ja puhaltaa toisen kautta nenäilmapalloon. Pallohoidon vaikuttavuutta selvitettiin Britanniassa monikeskustutkimuksessa, johon osallistui 320 lasta. Näillä 4–11-vuotiailla oli ollut edeltäneiden 3 kuukauden aikana korvatulehdusoireita ja vähintään toisen korvan tympanometriatulos viittasi eritteiseen välikorvatulehdukseen. Puolet satunnaistettiin käyttämään tavanomaisen hoidon lisänä nenäilmapalloa kolmasti päivässä. Tympanogrammi normalisoitui kuukaudessa 47 %:lla nenäilmapalloa käyttäneistä ja 36 %:lla verrokeista, ja ero säilyi 3 kuukauden kohdalla (50 % vs. 38 %). Lähes kaikki jatkoivat ilmapallon käyttöä kuukauden ja 80 % koko kolmen kuukauden hoitojakson ajan. Tutkijoiden mukaan tämän tehokkaan hoidon voi toteuttaa perusterveydenhuollossa.

Herkät troponiinitestit sydäninfarktin poissulkemisessa

Herkät troponiinitestit (hs-cTn) saattavat olla kustannusvaikuttavia verrattuna perinteiseen testaukseen, mutta lisänäyttö on tarpeen. Herkkien troponiinitestien luotettavuus akuutin rintakivun takia päivystykseen saapuneilla potilailla arvioitiin 18 tutkimuksen perusteella. Terveystaloudellinen analyysi tarkasteli testien pitkäaikaiskustannuksia ja saavutettuja laatupainotteisia elinvuosia. Perinteisten troponiinitestien (cTnT tai cTnI) herkkyys on parhaimmillaan vasta 10−12 tunnin kuluttua rintakivun alkamisesta, mutta herkillä testeillä voidaan havaita pienetkin muutokset troponiinitasossa ja negatiivinen tulos sulkee sydäninfarktin pois jo neljän tunnin kuluessa sairaalaan saapumisesta. Perinteinen troponiinitestaus sairaalaan tullessa ja 10−12 tunnin kuluttua oli sekä vaikuttavin että kallein vaihtoehto.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030