Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

K-piikillä ja lukkolevyllä yhtä toimiva ranne

Lukkolevyjen käyttö värttinäluun distaalisten murtumien hoidossa on lisääntynyt, vaikka toimenpide on kajoavampi ja kalliimpi kuin perinteinen Kirschnerin piikki. Britit satunnaistivat 461 potilasta, joilla oli värttinäluun distaalinen, dorsaalisesti kallistunut murtuma, joko K-piikillä tai volaarisella lukkolevyllä tehtävään fiksaatioon. Neljännes potilaista oli alle 50-vuotiaita ja 80 %:lla syynä oli pienienergiainen vamma. Vuoden seurannassa värttinäluun dorsaalinen kallistuma korjaantui molemmissa ryhmissä, levyllä noin 4 astetta paremmin kuin piikillä. Ranteen toiminnassa ei ollut eroa, eikä myöskään kivussa tai elämänlaadussa. Kirschnerin piikillä hoidetussa ryhmässä tarvittiin kipsi useammin mutta antibiootti harvemmin kuin lukkolevyryhmässä. Lukkolevyn käyttö oli potilasta kohti sairaalan näkökulmasta noin 730 puntaa (1 000 euroa) kalliimpaa kuin piikin käyttö. K-piikkiin verrattuna lukkolevyllä saatavan yhden laatupainotetun lisäelinvuoden rajakustannus oli yli 30 000 puntaa (41 000 euroa).

Korvatorven pallolaajennuksesta ei riittävää näyttöä

Korvatorven (tuba Eustachii) toimintahäiriöllä tarkoitetaan korvatorven kroonista tukkoisuutta, jonka vuoksi välikorvan ilmastointi on puutteellista. Välikorvaan muodostuu alipaine, joka aiheuttaa tulehdusreaktion ja nesteen tihkumisen välikorvaan. Sieraimen kautta pallokatetrilla tehtävä korvatorven laajennus on uusi hoitovaihtoehto etenkin toistuvista korvatulehduksista kärsiville. Finohtan katsaukseen löytyi yhdeksän potilassarjaa, joissa kuvattiin yhteensä 884 potilaalle tehdyt 1 412 pallolaajennustoimenpidettä. Tulokset olivat hyvin vaihtelevia: kaksi tutkimusta havaitsi tympanogrammilöydöksen normalisoituneen pallolaajennuksen jälkeen 90–97 %:lla potilaista, mutta toiset kaksi vain 28–36 %:lla. Joissakin tutkimuksissa potilaille tehtiin myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, mikä todennäköisesti johti korvatorven pallolaajennuksen vaikuttavuuden yliarviointiin. Seurantatutkimuksista pois pudonneiden määrä oli suuri, joten pallolaajennuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta ei saatu luotettavaa tietoa. Toimenpiteen turvallisuus ja siedettävyys aikuisilla näyttäisi kuitenkin olevan hyvä. Suomen korvaklinikoilla tehdään näitä toimenpiteitä toistaiseksi vähän, alle 200 vuodessa.

Mindfulness-interventiot voivat helpottaa masennusta

Tietoisuustaitoihin perustuvissa eli mindfulness-interventioissa pyritään mielen kautta vaikuttamaan kehon toimintaan ja siten edistämään terveyttä. Menetelminä käytetään meditaatiota, hengitystekniikoita ja joogaa. Kanadassa koottiin näyttö näiden interventioiden vaikuttavuudesta traumaperäisen stressihäiriön, ahdistuneisuushäiriön, masennuksen ja päihdehäiriöiden hoidossa sekä tarkasteltiin aiheeseen liittyviä hoitosuosituksia. Tuloksina tarkasteltiin oireiden vähenemistä, remissiota, elämänlaatua ja mindfulness-menetelmien käyttöä.

Rustosolusiirto voi sopia suuriin rustopuutoksiin

Autologisten rustosolujen implantaatio on menetelmä, jossa nivelruston vaurioita yritetään korjata potilaan omien viljeltyjen solujen avulla. Tavoitteena on kivun lievitys ja nivelrikon etenemisen hidastaminen. Menetelmää on kokeiltu jo 1980-luvulla, mutta tulokset vaihtoehtoisiin menetelmiin nähden ovat epäselviä. HUS:n asiantuntijaryhmä arvioi kirjallisuuden perusteella menetelmän nykytilanteen. Rustosolusiirto vaikuttaa yhtä turvalliselta ja vaikuttavalta kuin mikromurtumamenetelmä tai rusto-luusiirre (mosaiikkiplastia). Se on kuitenkin selvästi kalliimpi, joten sen käyttö tulisi rajoittaa erityistilanteisiin, kuten defektien ollessa erittäin suuret tai muiden hoitomuotojen epäonnistuttua.

Masennuksen hoito syväaivostimulaatiolla vielä kokeellista

Syväaivostimulaatiosta voi olla apua vaikean hoitoresistentin masennuksen hoidossa. Kahdeksan pienen tapaussarjan potilaista noin puolella (29-63 %) ilmeni hoitovaste vuoden seurannassa. Näillä kaikkiaan 114 potilaalla raportoitiin yhteensä 6 itsemurhayritystä ja 3 itsemurhaa. Toimenpiteeseen liittyvä vakavien komplikaatioiden riski (kuolema, kallonsisäiset verenvuodot) lienee parin prosentin luokkaa, kuten Parkinson-potilailla on havaittu. Toistaiseksi stimulaatiota onkin masennuspotilailla pidettävä kokeellisena hoitona. Syväaivostimulaatio on varattava vain vaikeimmin oireileville potilaille, jotka eivät ole hyötyneet muista hoitomuodoista.

Sydän- ja verisuonitoimenpiteiden vaikutukset muistiin

Järjestelmälliseen katsaukseen sepel- ja kaulavaltimoiden revaskularisaation, läppäleikkausten ja eteisvärinän katetriablaation jälkeisestä kognitiivisesta heikentymisestä löytyi 17 satunnaistettua tutkimusta ja 4 etenevää kohorttitutkimusta, joissa raportoitiin kognitiivisia tuloksia vähintään kolmen kuukauden seurannan jälkeen. Potilaiden keski-ikä oli 68 vuotta ja 80 % oli miehiä. Satunnaistetuissa tutkimuksissa ei ollut konservatiivisesti hoidettuja verrokkeja, ja satunnaistaminen oli yleensä tehty leikkaus- tai anestesiamenetelmien välillä. Potilaiden muisti ja muut kognitiiviset toiminnot pysyivät yleensä leikkausta edeltävällä tasolla, mutta näyttö on heikkolaatuista.

Kouluinterventio saattaa auttaa itsemurhien ehkäisyssä

Ruotsissa arvioitiin kouluinterventioiden vaikuttavuutta itsemurhien ehkäisyssä. Tutkijat löysivät kaksi koko luokalle suunnattua ohjelmaa, joiden on todettu vähentävän itsemurhayrityksiä. Good Behavior Game (GBG) on tarkoitettu ala-asteille vahvistamaan oppilaiden ja opettajien välistä positiivista käytöstä ja asenteita ja kestää kaksi vuotta. Neljän viikon Youth Aware of Mental Health (YAM) on kehitetty yläasteille varta vasten itsemurhien ehkäisyyn. Se sisältää kolme viiden tunnin interaktiivista harjoitusta. Molemmista ohjelmista löytyi satunnaistettu tutkimus, jossa interventioon osallistuneilla oli puolet vähemmän itsemurhayrityksiä kuin kontrolliryhmässä. GBG-tutkimuksen seuranta-aika oli 15 vuotta intervention päättymisestä ja laatu välttävä, YAM-tutkimuksen seuranta vastaavasti vuoden ja laatu kohtalainen. Mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ei voitu tehdä päätelmiä.

Klamydian ja herpeksen seulonta raskausaikana ei kannata

Belgiassa ei seulota klamydiaa eikä herpestä odottavilta äideiltä, vaikka molemmat infektiot voivat siirtyä vauvaan. Klamydiatulehdukseen liittyy ennenaikaisen synnytyksen riski, jota seulonta saattaa jopa lisätä. Riskiryhmien (alle 25-vuotiaat tai sukupuolitauteja sairastaneet) seulontaa voi harkita. Herpestulehdus on raskaana olevilla Belgiassa harvinaisempi kuin klamydia, eikä vasta-aineiden seulonta äideiltä ilmeisesti muuta raskauden ennustetta. Akuutti herpesinfektio on syytä tunnistaa ennen synnytystavan valintaa. Katsauksen antama näyttö oli heikkoa ja asiantuntijaryhmän kannanotto huomioi myös seulontojen kustannukset.

Kapselikamera tunnistaa paksusuolen polyypit

Nieltävällä tabletin muotoisella kameralla tehtävän kapselikolografian herkkyys ja spesifisyys paksu- ja peräsuolen polyyppien toteamisessa ovat hyvät verrattuna perinteisiin menetelmiin. Kanadalainen raportti kokosi samaa laitetta (PillCam Colon2) tarkastelleet viisi tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 301 suolistosyövän riskiryhmään kuuluvaa tai oireilevaa aikuista. Vähintään 10 mm:n polyypeista löytyi 89 % ja virheellisiä epäilyjä tuli 9 %:lla terveistä. Kapselikolografian ja paksusuolen tietokonetomografian osuvuudessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kapselikolografialla raportoitiin vain vähän haittavaikutuksia, joista vakavin eli kapselin juuttuminen suolistoon tapahtui 8 potilaalle tuhannesta. Näyttö jäi laadultaan heikoksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030