Lehti 50-52: Ajan­kohtai­sta 50-52/2018 vsk 73 s. 2986 - 2990

Näin Suomessa päivystetään

Päivystyksen kesto on lyhentynyt – yhä harvempi päivystää enää 24 tunnin vuoroja. Myös tuleva työaikalaki luo paineita päivystysrupea­mien lyhentämiseen.

Kysyimme neljästä sairaalasta, miten lääkärit niissä päivystävät.

Hertta VierulaTuomas Keränen
Kuvituskuva 1

Viikonloppuisin ainoastaan kirurgit päivystävät 24 tuntia putkeen, kertoo pääluottamusmies Eila Heiskanen Keski-Suomen keskussairaalasta.

Kuvituskuva 2

– Harva tulee yliopistosairaalaan päivystämään. Se on monelle pakollinen paha, sanoo Sally Järvelä.

Kuvituskuva 3

Kun tykkää työstään, ei heti huomaa kuormitusta, muistelee Hanna Korpela.

Kuvituskuva 4

Raija Niemelä kertoo, että Oulussa sisätautipäivystyksessä pohditaan parhaillaan uusia järjestelyjä päivystys­rasitteen helpottamiseksi.

Jyväskylässä viikonloppupäivystys kestää 12 tuntia

Keski-Suomen keskussairaalassa päivystetään 12 erikoisalalla. Arkisin etupäivystys alkaa iltapäivällä kolmelta ja kestää seuraavaan aamuun kello 7–8:aan. Päivystysvuoro kestää arkena 17 tuntia.

– Aamulla tullaan töihin, ja joku jää aina päivystämään. Sen jälkeen on lepopäivä, joka on palkaton vapaapäivä, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, pääluottamusmies Eila Heiskanen.

Viikonloppuisin ainoastaan kirurgiassa tehdään 24 tunnin päivystysvuoroja. Muilla erikoisaloilla viikonloppu on jaettu 12 tunnin jaksoihin. Esimerkiksi perjantaina iltayhdeksäksi saapuva anestesiologi tekee töitä 12 tuntia, lepää lauantain ja palaa töihin aamuyhdeksältä sunnuntaina.

Akuuttilääkärit työskentelevät oman sopimuksen puitteissa.

Lastenlääkärillä on eniten päivystysvuoroja

Päivystysten määrä on suhteessa erikoisalalla työskentelevien määrään. Kirurgit eivät joudu päivystämään kohtuuttomasti, koska leikkaavia käsiä on peliketjussa paljon. Heiskanen kertoo, että gynekologi selviää keskimäärin 1–4 päivystyksellä kuussa, kun lastenlääkäri joutuu päivystämään useammin.

– Lastenlääkäreillä menee meillä varmaan lähemmäs ylärajaa eli viittä päivystystä kuukaudessa.

Viikonloppupäivystysten jakaminen on koettu Jyväskylässä vähemmän kuormittavaksi. Siksi lääkärit tekevätkin mielellään viikonlopun päivystykset kahdessa osassa.

– Siitä ehkä osoituksena, että kaikki muut paitsi kirurgit jakavat näitä. Tapa on vakiintunut, vaikka kahteen jaetussa päivystyksessä menee vähän koko viikonloppu piloille, Heiskanen tuumaa.

Tampereella sisätautilääkäreillä on vuorotyömallinen päivystysrinki

Tampereella arkipäivystysvuoro kestää pehmytkirurgiassa, neurologiassa ja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa 17 tuntia. Sisätautilääkärit päivystävät vuorotyömallisessa ringissä. Siinä jokaisella lääkärillä on kolme 8–9 tunnin päivystysvuoroa. Vuorot limittyvät keskenään.

Viikonloppuisin muut kuin sisätautilääkärit päivystävät pääasiassa 24 tunnin vuoroissa.

– On arroganttia ajattelua, että lääkäri pystyisi tekemään 24 tuntia putkeen töitä ilman, että se vaikuttaa työn laatuun tai altistaa meitä virheille, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksen ylilääkäri Sally Järvelä.

TAYS:ssa on keskusteltu, että vuorokauden päivystykset ovat tulleet tiensä päähän. Järvelä on ehdottanut 12 tunnin vuoroja tai sisätautien 8 tunnin rinkimenettelyä. Näihin ei ole ollut halukkaita, koska useassa klinikassa päivystäminen on erikoistuvien työsarkaa. Erikoistuvia on liian vähän, jotta yhtälö toimisi.

– Päivystyksiä on pahimmillaan 3–6 kertaa kuukaudessa. He pelkäävät, että jos päivystysvuorot pilkotaan, heillä ei olisi lainkaan päivystysvapaita viikkoja. Lääkäriresurssi pitäisi tuplata, jos mennään siihen.

Järvelä uskoo, että kaikki haluaisivat tehdä lyhyempiä vuoroja, jos se ei tarkoittaisi kaksinkertaista määrää vuoroja kuukaudessa.

Päivystäminen on monelle pakollinen paha

Muutosvastarintaa on onnistuttu myös murentamaan. Anestesiologiassa ja ensihoidossa kokeiltiin tovi viikonloppuvuorojen jakamista kahteen osaan. Kokeilun jälkeen osa lääkäreistä on halunnut muuttaa kokeilun käytännöksi. Mitään ei pakkosyötetä, vaan kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.

– Moni perheellinen haluaa edelleen "kärsiä" potin kerralla, jotta perheelle jäisi enemmän aikaa.

Tampereella ja Valkeakoskella 24 tunnin vuoroja tekevät ovat raportoineet esimiehilleen väsyvänsä pitkistä vuoroista. Tilannetta on pyritty helpottamaan yöaikaan lisäämällä yhteispäivystykseen akuuttilääkäreitä.

– Tällä tavoin pitkää vuoroa päivystävien työtä voidaan rauhoittaa sinne pimeimpiin tunteihin.

Erikoisala määrittelee, kuinka monta päivystysvuoroa merkitään työvuorolistaan. Ortopediaan ja pehmytkirurgiaan erikoistuvat tekevät etupäivystyksiä ja salipäivystyksiä 3–6 kertaa kuukaudessa. Neurologiassa vuorojen määrä on muutama vähemmän. Järvelä muistuttaa työtaakan jakamisen tärkeydestä. TAYS:ssa on muutamia edelleen päivystysvuoroja tekeviä erikoislääkäreitä, jotta erikoistuvat saavat keskittyä ydintyöhön, jota varten tulivat kyseiseen sairaalaan.

– Harva tulee yliopistosairaalaan päivystämään. Se on monelle pakollinen paha. Jos tätä kuitenkin onnistutaan klinikoissa jakamaan, ei se nouse esteeksi muuhun työhön – ja päivystäminenkin voi olla antoisaa.

Akuuttilääkärit tekevät Turussa kolmivuorotyötä

Akuuttilääkärien päivystysjärjestelyt poikkeavat muista lääkäreistä, työ kun on jatkuvaa päivystämistä. Akuuttilääkäri Hanna Korpela tekee TYKS:n päivystyksessä kolmivuorotyötä. Hän kuvaa, että järjestely toimii, kun vuororytmi on suunniteltu hyvin.

– Aamuvuoropäivän jälkeen on iltavuoro ja kolmantena päivänä yövuoro, Korpela kertoo.

Vuorot ovat hieman eri mittaisia, mutta viikkotuntimääräksi tulee 38. Rytmitykseen kuuluvat myös säännölliset pidemmät vapaat.

– Tuntuu että palautuminen tapahtuu itsestään, eikä kaikki vapaa-aika mene työstä selviämiseen.

Korpelalla on kokemusta myös muunlaisista päivystämisen tavoista. Ensihoidossa vuorot olivat 16–24 tuntia. Se luonnistui kelvollisesti, sillä työ ei ollut yhtä kuormittavaa eikä intensiivistä kuin päivystyksessä. Aiemmasta työstään keskussairaalassa Korpela muistaa myös, miltä tuntui, kun palautumiseen ei ollut riittävästi aikaa.

– Tajusin oikeastaan vasta jälkikäteen, miten raskasta se oli. Kun tykkää työstään, ei heti huomaa kuormitusta.

Korpelan viesti onkin, että pienillä asioilla, kuten työn jaksottamisella, on iso merkitys lääkärin jaksamisen kannalta.

TYKS:n päivystyksessä päivystämisen tavat vaihtelevat erikoisalan mukaan. Sisätautipäivystyksessä lääkärit päivystävät päivätyön jälkeen illalla kymmeneen asti. Yöpäivystys kestää 22–8. Viikonlopun päivystykset kestävät 12 tuntia. Kirurgit, traumatologit ja anestesialääkärit tekevät edelleen 24 tunnin päivystyksiä.

Korpela on huomannut, että monilla lääkäreillä on ennakkoluuloja vuorotyötä kohtaan. Vuorotyö vaatiikin hyvää työvuorosuunnittelua ja riittävän määrän tekijöitä.

– Nyt tuntuu, että jää vapaa-aikaakin. Energiaa riittää vaikkapa tutkimustyöhön.

Hyvät kokeilut ovat tyssänneet tekijäpulaan Oulussa

OYS:n sisätautipäivystyksessä on vuosien varrella kokeiltu monenlaisia päivystystapoja. Kokeilut ovat syntyneet tarpeesta keventää liian raskaita päivystysvuoroja.

Vuonna 2005 tilanne oli erityisen hankala. Etupäivystäjät uupuivat, ja joku oli koko ajan sairauslomalla. Takapäivystäjän aika meni jonojen purkamiseen. Työtuntien määrä oli 56–63 viikossa.

Lue myös

Kolmannes erikoistuvien lääkäreiden viroista oli hoitamatta. Päivystäminen oli vuosien myötä muuttunut yhä intensiivisemmäksi, ja siksi 24 tunnin päivystysrupeamat tuntuivat kohtuuttoman pitkiltä.

Ratkaisuksi kehitettiin rinkimalli päivystyspoliklinikalle. Ajatuksena oli, että kuusi lääkäriä voisi pyörittää yhtä ympärivuorokautista raskasta etupäivystysvakanssia kuuden viikon ajan. Kuuden viikon päivystysrinkijaksoja laskettiin tulevan erikoistuville lääkäreille noin 2–3 vuodessa.

Kuuden viikon päivystysjaksossa kullekin viikolle oli oma ohjelmansa. Ensimmäisellä viikolla oli päiväpäivystystä. Seuraava viikko koostui iltapäivystyksistä 14–21. Kaksi viikkoa päivystettiin yöt 16–9. Yksi viikko oli koulutusviikko anestesiaklinikassa. Kuudes viikko oli opintoihin tarkoitettu vapaaviikko. Viikonloppupäivystyksiä oli 8–20 ja 16–9. Viikonloppupäivystyksiä oli kolmena viikonloppuna.

Tällä järjestelyllä iltaisin oli paikalla kaksi etupäivystäjää ja viikkotyöaika lyheni noin 43 tuntiin. Peruspalkkaa nostettiin. Päivystysajalta maksettiin päivystyskorvaus ja tekemätön perustyöaika vähennettiin palkasta.

Kokeilut ovat parantaneet ilmapiiriä ja vähentäneet sairauspoissaoloja

Kokemukset olivat positiivisia. Sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti. Lähes kaikki olivat tyytyväisiä uuteen järjestelyyn. Ringin ulkopuolella olevien lääkärien päivystysrasite väheni ja viikonlopun etupäivystykset voitiin jakaa 12 tunnin jaksoihin. Ilmapiiri parani.

– Saimme hyviä kokemuksia. Kokeilusta oli kuitenkin luovuttava kun pula erikoistuvista lääkäreistä paheni, kertoo luottamusmies Raija Niemelä.

Kun erikoistuvia saatiin taas lisää, aloitettiin uudenlainen järjestely vuonna 2012. Siinä päivystyspoliklinikalla on aina kaksi iltapäivystäjää. Toinen iltavuoro hoidetaan iltapäivystysviikkoina. Iltapäivystysviikkoa tekevä erikoistuva lääkäri on töissä arki-illat noin 13.30–21. Tätä mallia on käytetty aina silloin kun resurssit ovat antaneet myöten, Niemelä kertoo.

Aina iltaviikkoja ei voida lääkäripulan takia toteuttaa. Silloin iltapäivystyksen toinen vuoro on jouduttu hoitamaan lisätyönä, jossa päivystys alkaa normaalin työajan päätyttyä ja kestää noin kahdeksaan illalla.

– Parhaillaankin sisätautipäivystyksessä pohditaan uusia järjestelyjä päivystysrasitteen helpottamiseksi, Niemelä sanoo.

Akuuttilääkäreitä OYS:ssa ei juuri ole ollut. Ensimmäiset akuuttilääketieteeseen erikoistuvat lääkärit aloittivat vasta viime talvena.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030