Lehti 50-52: Ajan­kohtai­sta 50-52/2018 vsk 73 s. 2996 - 2997

Säteilylaki muuttuu, tiedä ainakin nämä

Uusi säteilylaki astuu voimaan 15. joulukuuta ja vaikuttaa lääkärien arkeen monella tavalla. Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Ritva Bly kertoo viisi lääkärien kannalta tärkeää muutosta ja miten niihin voi varautua.

Tiiamari Pennanen
Kuvituskuva 1

1. Oireettomien henkilöiden altistus perusteltava

Jatkossa vaaditaan erityinen kirjallinen perustelu oireettomien henkilöiden tutkimuksista, jotka eivät ole osa seulontaohjelmaa. Tällaisesta on kyse esimerkiksi, jos tutkittavalla on tunnetun geenimuutoksen vuoksi huomattavasti kohonnut rintasyövän riski mutta ei oireita, ja hänelle tehdään mammografia.

– Tämä on merkittävä muutos esimerkiksi radiologin työhön, kertoo Bly.

Perustelun laatii lääketieteellisestä altistuksesta vastaava lääkäri. Hänen on kuultava lähetteen antajaa ja noudatettava PALKOn kriteerejä tutkimukseen pääsystä.

2. Uusi kategoria kuvantamiseen

Lakiin tulee uusi säteilyaltistuksen kategoria, joka korvaa oikeuslääketieteelliset tutkimukset. Se koskee henkilöön kohdistettua kuvantamista, jonka syy ei ole lääketieteellinen. Esimerkiksi hampaiston panoraamatutkimukset turvapaikanhakijoiden iän selvittämiseksi sekä huumeiden salakuljetuksesta epäillyn kehon kuvantaminen kuuluvat tähän kategoriaan, selventää Bly.

Toiminnanharjoittajan tulee arvioida toiminnan oikeutusta vähintään viiden vuoden välein.

– Onko esimerkiksi tullut jokin uusi menetelmä, jossa ei synny vastaavaa altistusta, tai onko toiminta yhteiskunnallisiin syihin perustuen enää oikeutettua?

Arviointi on toimitettava viranomaisille vähintään viiden vuoden välein, ja siihen voi käyttää esimerkiksi HTA-menettelyä (Health techonology assessment), johon on ohjeita Käypä hoito -sivustolla.

3. Uusi turvallisuusarvio vaaditaan

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä uusi turvallisuusarvio, jossa muun muassa arvioidaan potentiaalisen säteilyaltistuksen suuruutta ja todennäköisyyttä sekä esitetään, miten säteilysuojelua voidaan optimoida. Arviota varten on 1,5 vuoden siirtymäaika.

STUK on julkaissut sädehoitoon työkaluksi riskiarviointioppaan jo 2015. Opasta tehtiin yhdessä syöpätautien erikoislääkärien, röntgenhoitajien ja sairaalafyysikoiden kanssa.

– Riskiarviointi on tärkeä osa turvallisuusarviota, ja opasta kannattaa hyödyntää, sanoo Bly.

4. Kliiniset auditoinnit laajenevat

Jatkossa kliiniset auditoinnit sisältävät myös organisaation sisäiset auditoinnit. Myös aikaväli muuttuu. Kun nykyään ulkoiset auditoinnit tulee tehdä vähintään viiden vuoden välein, uudessa laissa ne harvenevat 6–8 vuoden välein suoritettaviksi. Sen sijaan sisäiset auditoinnit tulee tehdä jatkossa vähintään neljän vuoden välein.

Lue myös

– Ajatuksena on, että kliiniset auditoinnit tehostuvat ja toisaalta ovat taloudellisesti kevyempiä, kun niitä ei tarvitse tilata ulkoa niin usein, kertoo Bly.

5. Osaamisessa painotetaan kommunikointia

Säteilyn lääketieteellinen käyttö on muuttunut niin paljon, että säteilysuojelutietojen päivittäminen on varmasti paikallaan, sanoo Bly. Monet uusista laitteista ja menetelmistä tuottavat vähemmän altistusta kuin vanhat.

– Uudet mahdollisuudet voivat toisaalta houkutella turhien tutkimusten pyytämiseen.

Koulutuksen määrässä ei ole eroa vanhoihin säädöksiin, mutta sisällössä painotetaan enemmän kommunikointia. Lääkärin tulee kyetä selittämään valistuneellekin potilaalle säteilyn riskit tai keskustelemaan kollegan kanssa vaihtoehtoisista menetelmistä, havainnollistaa Bly. Koulutuksia voi tiedustella omasta sairaanhoitopiiristä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030