Tieliikennemelu lisää stressiä ja unihäiriöitä
Suomessa rakennukset suojaavat hyvin melulta.
Noin 600 000 ihmistä altistuu Suomessa kotonaan korkeille tieliikennemelutasoille EU-mallin mukaisesti arvioituna. Todellisuudessa altistuvien määrä on pienempi, koska viileän ilmaston vuoksi Suomessa rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja rakenteet vaimentavat liikennemelua huomattavasti tehokkaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä selviää THL:n tutkijoiden raportista.
Melu on tästä huolimatta ilmansaasteiden ohella yksi keskeisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä myös Suomessa. Altistuminen melulle voi aiheuttaa muun muassa stressiä, vähentää viihtyvyyttä ja häiritä unta.
– Ihmisten hyvinvoinnille olisi eduksi, että rakennukset suunniteltaisiin niin, että mahdollisimman moni voisi sijoittaa makuuhuoneensa hiljaisen julkisivun puolelle. Kannattaisi suosia läpitalon huoneistoja tai sellaisia, joissa ikkunat ovat pihan puolelle, sanoo erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi THL:sta tiedotteessa.
Melualueilla sijaitseviin rakennuksiin kannattaa rakentaa erityisen hyvä ääneneristävyys.
Tieliikenne merkittävin ympäristömelun lähde Euroopassa
Euroopan ympäristökeskuksen raportissa esitetään annos-vastesuhteet, joiden avulla voidaan määrittää tieliikennemelusta erittäin paljon häiriötä ja unihäiriöitä kokevien osuudet, kun melulle altistuminen tiedetään. Tieliikenne on merkittävin ympäristömelun lähde.
Yli-Tuomen mukaan kansainväliset altiste-vastesuhteet yliarvioivat tieliikennemelun häiritsevyyttä Suomessa, koska niissä ei oteta huomioon hyvin eristettyjä ja sitä kautta ääntä vaimentavia rakennuksia.
– Altiste-vastesuhteita laskettaessa asukkaiden altistuminen on määritelty rakennuksen tienpuoleisen julkisivun äänitason perusteella. Tarkempi arvio altistumisesta kuitenkin saadaan, jos otetaan huomioon asunnon ikkunoiden suunnat, kertoo hän tiedotteen mukaan.
Rakennus- ja huoneistorekisteriin olisi hyvä jatkossa lisätä tieto asunnon ikkunoiden suunnasta, jotta kunnissa voitaisiin paremmin arvioida tieliikenteen melulle ja ilmansaasteille altistuminen.
– Tiedosta olisi hyötyä myös tutkimuksissa, koska epätarkkuus altistumisarviossa voi vaikeuttaa tai jopa estää yhteyden löytymisen altistumisen ja terveyshaitan tai -hyödyn välille, kuvaa Yli-Tuomi tiedotteessa.
THL:n artikkelin aineisto perustuu laajaan Ympäristöterveyskyselyyn, jonka THL toteutti 2015−2016. Kysely lähetettiin 16 000 vähintään 25-vuotiaalle suomenkieliselle henkilölle, jotka Väestörekisterikeskus poimi satunnaisotannalla Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.
Kuva: Panthermedia
