Tämä pitäisi uusia
Voisiko reseptikeskuksen ohjelmoida niin, että reseptejä voi lähettää uusittavaksi vain sinne, mistä ne on alun perin kirjoitettu?
Vielä kymmenen vuotta sitten potilaat toivat paperiset reseptinsä terveyskeskukseen uusittavaksi. Kun perushoitaja luukulla vastaanotti reseptit, hän samalla kyseli, mikä lääkkeistä on käytössä ja millä annoksella, ja mikä lääkkeistä pitäisi uusia.
Reseptipino odotti lääkärin lokerossa, ja lähes joka reseptin päällä oli keltainen liimalappu kertomassa lääkkeen todellisen käytön. Lääkäri uusi pinon tarvittaessa sairauskertomusta selaten, ja pino siirtyi tekstinkäsittelijälle, joka kirjasi uusitut reseptit sairauskertomukseen.
Nykyään potilas voi lähettää reseptinsä uusittavaksi terveyskeskukseen kirjautumalla kotonaan Kanta-palveluun tai pyytämällä apteekkia lähettämään sähköisen uusintapyynnön. Reseptin uusintapyyntöä ei voi lähettää yksityislääkäreille eikä julkiseen erikoissairaanhoitoon, vaan ainoastaan terveyskeskukseen.
Uusittavan reseptin avattuaan lääkäri lähtee kahlaamaan sairauskertomusta selvittääkseen, mikä oli lääkkeen indikaatio, kun se oli määrätty. Liian usein käy ilmi, että lääkettä ei ollut alkuunkaan määrätty terveyskeskuksesta. Jos se oli määrätty terveyskeskuksesta, sitten rämpimään, josko löytyisi tietoa siitä, onko lääke enää ajankohtainen. Kun tietoa ei löydy, lääkäri palauttaa tai mitätöi reseptin. Parhaassa tietojärjestelmässä potilaalle lähtee lääkärin viesti, että reseptiä ei uusittu, koska terveyskeskuksessa ei ole tietoa potilaan nykyisestä terveydentilasta. Heikoissa tietojärjestelmissä potilaalle menee viesti ainoastaan uusimatta jätetystä reseptistä.
Terveyskeskuslääkärin aikaa kuluu työhön, jota ei pitäisi olla ollenkaan.
Voisiko reseptikeskuksen ohjelmoida niin, että reseptejä voi lähettää uusittavaksi vain sinne, mistä ne on alun perin kirjoitettu? Ja vain siten, että uusintapyyntöön liittyy aina potilaan tai omaisen ilmaisema käsitys lääkkeen annostuksesta ja käyttötarkoituksesta. Erikoissairaanhoidon jatkohoidoissa reseptit voisi lähettää uusittavaksi siihen paikkaan, jonne epikriisikin on lähetetty.
Keskikokoisessa terveyskeskuksessamme jokaiselle vastaanoton lääkärille tulee noin 30 reseptin uusintapyyntöä päivässä. Jos yhden reseptin käsittelyyn sairauskertomuksen selailuineen kuluu kolme minuuttia ja vaikka neljäsosa näistä on sellaisia, jotka päätyvät palautettavaksi tai mitätöitäväksi, lääkärikuntamme työaikaa haaskataan yhden lääkärin työpäivän verran joka päivä. Voisiko reseptikeskusta korjata? Näin saisimme yhden terveyskeskuslääkärin lisää potilastyöhön.
Terveyskeskuksen tarkoitus on edistää väestön terveyttä ja hoitaa sairauksia. Jos lääkäri joutuu tekemään työtä, joka ei tuota minkäänlaista terveyshyötyä, ei terveyskeskus toimi ja lääkärit pakenevat. Paikallisesti voimme tehdä paljon, mutta valtakunnallisia ongelmia emme voi ratkaista.
Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.
