Ulkomaalaistaustaiset käyvät muita harvemmin lääkärissä
Ulkomaalaistaustaiset kävivät myös työterveysvastaanotolla selvästi vähemmän kuin muu väestö, selviää THL:n tutkimuksesta.
Ulkomaalaistaustaiset käyvät oman sairautensa takia lääkärin- tai sairaanhoitajan vastaanotolla muuta väestöä harvemmin, selviää THL:n tutkimuksesta.
Työssäkäyvät ulkomaalaistaustaiset käyvät työterveyshuollossa selvästi muuta väestöä harvemmin.
THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusion mukaan luottamuspula hoidon saatavuuteen voi olla yksi hoitoon hakeutumisen esteistä.
– Hoidon saatavuuteen luotetaan hieman koko väestöä vähemmän. Toki taustalla voi olla monia muitakin syitä, kuten asiakasmaksut, tietämättömyys hoitopaikoista, kokemukset epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai pitkät jonot erityisesti peruspalveluihin, hän kertoo tiedotteessa.
Alle puolet ulkomaalaistaustaisista terveyspalvelujen käyttäjistä ilmoitti saaneensa aina yhteyden hoitopaikkaan ja päässeensä tutkimuksiin sujuvasti.
Erityisen paljon ongelmia oli Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla. Heistä vain alle neljännes oli saanut vastaanottoajan aina ja kolmannes koki päässeensä tutkimuksiin riittävän nopeasti.
Eniten diabetesta ja mielenterveysongelmia
Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan maista muuttaneilla raportoitiin myös muita useammin diabetesta, masennusta ja mielenterveysongelmia. Yleisiä tässä ryhmässä olivat myös unettomuus ja painajaisunet.
Joka viides Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttanut kokee yksinäisyyttä ja jää muuhun väestöön verrattuna ilman läheisten tukea.
– Hoitoon hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa ja peruspalvelujen saatavuutta parantaa. Sairaudet ja sosiaaliset ongelmat tulisi hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin estetään asiakkaan tilan paheneminen ja säästetään palveluiden järjestämisen kustannuksia, Kuusio toteaa.
Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMonik 2018–2019 on toistaiseksi laajin kyselytutkimus, joka on kohdennettu koko Suomessa asuvalle ulkomailla syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle aikuisväestölle.
