Huumeongelma ratkeaa tehokkaimmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimin
Dekriminalisointiin tähtäävät politiikkatoimet vaativat päätöksentekijöiltä näkökulman muutosta huumeongelmaan, toteaa THL:n katsaus.
– Tutkimukset maailmalta kertovat, että parempia ratkaisuja voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja keskinäisellä työjaolla on tässä merkittävä rooli, toteaa tiedotteessa THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
THL:n tutkijat ovat koonneet tietoja dekriminalisoinnin toteuttamismalleista ja vaikutuksista eri puolilla maailmaa. Juuri julkaistussa katsauksessa vedetään yhteen kansainvälisten raporttien, vertaisarvioitujen artikkeleiden ja muiden julkaisujen tuloksia.
Katsauksen mukaan dekriminalisointiin tähtäävät politiikkatoimet vaativat päätöksentekijöiltä näkökulman muutosta huumeongelmaan. Huumeiden käyttö on määritelty rikosoikeudelliseksi asiaksi vuosikymmenien ajan. Nykyisin kuitenkin tunnustetaan, etteivät rangaistukset ratkaise huumeongelmaa.
Ankarista rajoitustoimista huolimatta huumeiden käyttö on lisääntynyt eripuolilla maailmaa jo vuosikymmeniä. Myös Suomessa huumeiden käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat kasvaneet. Esimerkiksi huumekuolemat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.
Dekriminalisointi vähentää kansanterveysriskejä ja yliannostuskuolemia
Tutkimusten mukaan huumeiden käytön dekriminalisointi vähentää huumeiden käyttäjien tartuntatautiriskiä ja huumekuolemia. Lisäksi heidän on helpompi hakea apua ja hoitoa.
– Jos tavoitteena on ehkäistä huumekuolemia, lisäresursseja pitää osoittaa myös huumeongelmaisten hoitoon ja tukeen. Pelkkä käyttöön ja hallussapitoon liittyvä lainmuutos ei ole riittävä toimi huumekuolemien vähentämisessä. Tämä on syytä ottaa huomioon dekriminalisoinnin tulosten ja vaikutusten arvioinnissa, sanoo tutkimusohjelmajohtaja Tuukka Tammi tiedotteen mukaan.
Dekriminalisointi mahdollistaa huumeiden käyttäjien tehokkaamman integroitumisen yhteiskuntaan ja parantaa heidän opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Lisäksi huumerikollisuuden poliisia, oikeusistuimia ja vankiloita kuormittava vaikutus ja kustannukset vähenevät.
Pelko huumeiden käytön yleistymisestä
Suurin este dekriminalisoinnin käyttöönotolle on pelko huumeiden käytön nopeasta lisääntymisestä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei pitkällä aikavälillä merkittävää kasvua ole tapahtunut.
Pekka Hakkaraisen mukaan huumeiden lainsäädännöllinen asema ei ole ainoa käytön yleisyyttä ennustava tekijä. Sen tarkastelussa on otettava laajemmin huomioon kansalliset ja kansainväliset sosiaaliset, kulttuuriset ja nuorisokulttuuriset tekijät.
Mallit vaihtelevat
Tutkijat painottavat, että dekriminalisointi on yleinen käsite, jonka alta jokaisen maan on löydettävä omiin tavoitteisiinsa, arvoihinsa ja olosuhteisiinsa sopiva malli.
– Tilanne on jokaisessa maassa erilainen, joten kansallisilla malleilla vastataan eri tarpeisiin erilaisin tuloksin. Katsaus paneutuu politiikkatoimien taustalla oleviin syihin maissa, joissa dekriminalisointi on ollut käytössä jo jonkin aikaa, ja siinä esitellään dekriminalisointiin liittyvien politiikkatoimien toteutusta ja onnistumista ympäri maailman ja erityisesti Euroopassa, sanoo vieraileva tutkija Ali Unlu tiedotteessa.
