Alun loppu, kesän alku

Yhteiskunnan hiljentyminen on antanut mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä, mihin kaikkeen entiseen haluaa palata.

Somessa on viime päivinä levitetty Churchill-sitaattia, joka tarkasti lainaten kuuluu näin: "– – tämä ei ole loppu. Se ei ole edes lopun alku. Mutta se on, ehkä, alun loppu." Pääministeri Winston Churchill sanoi nämä sanat puheessaan 10.11.1942, kun Saksa oli kärsinyt ensimmäisen tappionsa toisessa maailmansodassa.

COVID-19:n hiipuessa Suomessa voimme hyvin todeta, että tämä on alun loppu, meille. Monessa muussa osassa maailmaa tauti edelleen leviää. Enempään kuin alun loppuun ei meilläkään voi luottaa, koska pandemian toinen aalto saattaa olla tulossa.

Ensimmäisestä aallosta Suomi selvisi paljon vähemmällä kuin monet muut maat. Epävarman tiedon perusteella tehdyt toimenpiteet näyttävät osuneen oikeaan sen auttamana, että me kansalaiset olemme saamiamme ohjeita ainakin kohtuullisen hyvin noudattaneet. Kun väki on liikkunut vähemmän ja vimmatusti pessyt käsiään, on tavallisiakin virusinfektioita ollut normaalia vähemmän. Siksi valmiuslain soveltaminen voitiin tällä viikolla lopettaa ja poikkeusolot purkaa – mutta tartuntatautilakiin perustuvat kokoontumisrajoitukset ovat edelleen voimassa. Turvavälejä ja käsien pesua ei pidä unohtaa.

Yli 70-vuotiaiden kehottaminen eristäytymään kotiinsa on luultavasti säästänyt monen hengen mutta aiheuttanut myös haittoja. Palvelu- ja ravintola-alan yrittäjät ja esiintyvät taiteilijat ovat kärsineet, mutta lääkärin ajattelussa kuoleman välttäminen on tärkeämpää kuin talous. Näiden suhteuttaminen toisiinsa on päättäjien tehtävä. Onneksi pandemiatilanne sallii rajoitusten hallitun purkamisen, mikä helpottaa kaikkien elämää.

Toisilta pandemia vei työt, toisille se tuotti työtä lisää, eivätkä kaikki ole voineet vetäytyä etätyön turvaan. Asiantuntijat THL:ssä ja muualla ovat koonneet ja tulkinneet koronaviruksesta kerääntyvää tietoa. Sairaanhoitohenkilöstö on suunnitellut, valmistautunut, joustanut ja venynyt, jotta pandemiasta selvittäisiin. Myös Lääkärilehdelle tämä kevät on ollut poikkeuksellisen kiireinen, eikä uutisaiheita ole todellakaan tarvinnut etsiä.

Minulta jäi yksi ulkomaan lomamatka tekemättä ja yksi eurooppalainen kongressi käymättä. Osallistuin ensimmäistä kertaa virtuaaliseen kongressiin, minkä lisäksi kongressijärjestäjä yllättäen lähetti paketissa abstraktimuistitikun ja muuta kongressin oheismateriaalia, kuten mainoksen ensi vuoden kongressista. Menetyksiin voi laskea myös lähes olemattomiin romahtaneen hyötyliikunnan, kun en ole kävellyt pysäkille, vaihtanut bussista junaan ja taas bussiin enkä ole kiivennyt portaita Lääkäritalon 7. kerrokseen. Pääsin siis vähällä, eikä yksikään läheiseni ole sairastunut koronaan.

Mitä sain? Paljon koti-iltoja, kun ennen pandemiaa vapaa arki-ilta oli harvinaisuus. Seurasin kevään etenemistä tarkemmin kuin vuosikausiin, kun viikonloppurutiiniksi muodostui jonkin Nuuksion järven kiertäminen ja maitokahvi sen rantakallioilla. Saamapuolelle lukeutuu myös koukuttuminen TV-sarjaan (Le Bureau), eikä sovi unohtaa kolmea koronatestiä. Kaikki negatiivisia.

Yhteiskunnan hiljentyminen on antanut mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä, mihin kaikkeen entiseen haluaa palata. Suokoon kesä lepoa ja rauhaa ja virkistäköön mieltä poikkeuksellisen kevään jälkeen.

Tämä on viimeinen Lääkärilehden uutiskirje ennen kesätaukoa. Seuraava uutiskirje ilmestyy 7.8. ja lehti 21.8.

Kirjoittaja on Lääkärilehden vs. vastaava päätoimittaja.