Lehti 34: Ajan­kohtai­sta 34/2020 vsk 75 s. 1582 - 1585

Pitkä prosessi

Nuorten sukupuoli-identiteettitutkimuksiin on ruuhkaa, mutta vain pieni osa etenee hoitoihin.

Heli Väyrynen
Kuvituskuva 1
Jussi Helttunen

– Kaikkinensa tämä on useiden vuosien prosessi, Elina Holopainen kertoo.

Kuvituskuva 2
Jussi Helttunen

– Valtaosa prosessin läpi­käyneistä nuorista on hyvin tyytyväisiä, nuorten somaattisesta hoidosta HUS:ssa vastaava Elina Holopainen kertoo.

Lähetteiden määrä nuorten sukupuoli-identiteettitutkimuksiin on kasvanut rajusti parin viime vuoden aikana, kertoo ylilääkäri Laura Suomalainen HUS:n nuorisopsykiatrian poliklinikasta.

Alle 18-vuotiaiden sukupuoli-identiteettitutkimuksia on tehty Suomessa vuodesta 2011, keskitetysti HUS:ssa ja TAYS:ssa.

Vuonna 2013 HUS:n nuorten sukupuoli-identiteettityöryhmä sai 23 lähetettä, toissa vuonna jo 116. Viime syksyyn mennessä lähetteitä oli tullut yhteensä viitisensataa.

Alkuarviointiin kutsutaan kaikki, mutta vain pieni osa etenee tutkimuksiin ja hoitoihin.

– Alle kymmenen prosenttia meille lähetetyistä nuorista käy läpi tutkimusprosessin loppuun asti, Laura Suomalainen kertoo.

Suurin osa tarvitsee ensin muuta hoitoa

Yksi syy on se, että tutkimusjakso edellyttää nuorelta riittävää psyykkistä tasapainoa ja toimintakykyä. Psyykkiset häiriöt pyritään tunnistamaan ja hoitamaan ensin.

Yhä useampi nuori tulee tutkimuksiin psyykkisesti huonossa kunnossa.

– Suurin osa meille tulevista potilaista tarvitsee ensisijaisesti nuorisopsykiatrista hoitoa, lastensuojelun tukitoimia tai muuta vakauttavaa hoitoa, Suomalainen sanoo.

Hänen mukaansa olisi epäeettistä lähettää nuoria hormonihoitoihin siinä kunnossa kuin he tutkimuksiin tulevat.

– Kun tilanne on vakautunut, otamme asian uudelleen tarkasteluun.

Hätiköityjä päätöksiä ei tehdä

Lisäksi selvitetään, onko tutkimusjakso muuten nuorelle oikea-aikainen.

Hätiköityjä päätöksiä ei Suomalaisen mukaan tehdä, vaan prosessi vaatii perusteellisen selvittelyn. Osa hoidoista voi olla peruuttamattomia.

– Tässä mittakaavassa, mitä me ilmiötä tällä hetkellä näemme, asiaan on pakko suhtautua rauhallisesti ja kartoittaa tilanne kunnolla. Joukossa on nuoria, jotka tarvitsisivat alkuun aikaa ja kasvurauhaa.

Tutkimuksiin tulee 13–17-vuotiaita, mutta konsultaatioita tehdään jo nuoremmista. Tutkimusjaksoa ei aloiteta, jos biologinen puberteetti ei ole käynnistynyt.

Monella sukupuolidysforia on todellinen ja pysyvä ongelma, joka vaatii hoitoa ja jonka hoidosta on hyötyä.

– Mutta sitäkin on, että nuori tai perhe laittaa sukupuolidysforian alle muitakin ongelmia. Tässä ajankuvassa tämä on yksi keino käsitellä erityyppisiä ristiriitoja.

Osa nuorista ei katso tarpeelliseksi tutkimusten jatkamista, kun psyykkinen tila vakautuu.

Enemmistö on biologisia tyttöjä

Prosessin edetessä sukupuolen korjausta toivova nuori lähetetään HUS:n Naistenklinikan lisääntymislääketieteen yksikköön terveystarkastukseen.

Näiden nuorten somaattisista tutkimuksista ja hoidoista vastaava nuorisogynekologi Elina Holopainen HUS:sta kertoo, että somaattiseen terveystarkastukseen tullaan keskimäärin 17,5-vuotiaana. Valtaosa on biologisen puberteettikehityksensä läpikäynyt tai sen loppusuoralla.

Suurin osa hoitoon hakeutuvista on biologisia tyttöjä.

Käyntimäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2011 yksikössä oli 2 nuorten käyntiä, vuonna 2018 jo 169.

Jos nuorisopsykiatrit myöhemmin asettavat nuorelle transsukupuolisuusdiagnoosin F64.0 ja suosittelevat hormonihoitoa, se toteutetaan Naistenklinikassa.

– Iso osa on 18-vuotiaita, kun hormonihoito aloitetaan, Holopainen kertoo.

Prosessin läpikäyneet ovat yleensä tyytyväisiä

Osa sukupuolen korjaukseen päätyvistä haluaa hormonihoidon ja juridisen sukupuolen muutoksen, mutta ei leikkauksia. Osa toivoo hormonihoidon, rintojen poiston, sukuelinkirurgian ja juridisen sukupuolen muutoksen.

– Kaikkinensa tämä on useiden vuosien prosessi, Holopainen jatkaa.

Nuorilla pyritään käyttämään pelkkää puberteetin jarrutushoitoa 16-vuotiaaksi, ja sen jälkeen voidaan aloittaa muuntohormonihoito.

Juridinen sukupuolen muutos on mahdollinen vasta 18-vuotiaana. Kirurgiset hoidot edellyttävät juridista sukupuolen muutosta siltä osin kuin ne koskevat ulkoisia tai sisäisiä sukuelimiä. Rintojen poistoa laki ei säätele.

Hoito vaatii sitoutumista. Hormonihoidon vaikutuksia seurataan 3–6 kuukauden välein. Nuorisopsykiatrian yksikön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi jos psyykkinen vointi huononee.

Suurin osa hoidot aloittaneista jatkaa ne loppuun, osa jättäytyy kesken pois.

– Valtaosa prosessin läpikäyneistä nuorista on hyvin tyytyväisiä, Holopainen kertoo.

PALKO antoi sukupuolidysforian hoitoja koskevia suosituksia

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKO hyväksyi kesäkuussa kolme suositusta, jotka käsittelevät sukupuolidysforian eli sukupuoliahdistuksen tutkimusta ja hoitoa.

PALKO katsoo, että mahdollisuus sukupuolidysforian käsittelyyn ja psykososiaaliseen tukeen pitää ensivaiheessa iästä riippumatta järjestää kotipaikkakunnan terveydenhuollossa, jossa siihen tulee olla riittävää osaamista. Tarvittaessa psykiatrisen ja psykososiaalisen hoidon tarpeen arviointi ja mahdollinen hoito tulee järjestää jo ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle lähettämistä.

Alaikäisten sukupuolidysforian lääketieteellisistä hoidoista ei juuri ole tutkimuksia, ja siksi kehoa muokkaaviin hoitoihin tulee PALKOn mielestä suhtautua kriittisesti. Alaikäisiä koskevassa suosituksessa esitetään toimintamalleja eri-ikäisten lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin ristiriitatilanteisiin.

Aikuisten sukupuolidysforian tutkimuksen erityispoliklinikoille on PALKOn mukaan perusteltua lähettää silloin, kun henkilöllä on merkittävä ja pitkään kestänyt sukupuoliristiriita, joka aiheuttaa luotettavasti todettavaa kärsimystä ja haittaa arjen tilanteissa.

Samanaikaisten psykiatristen oireiden diagnostiikka ja hoito tulisi olla järjestetty ennen tutkimusjaksoa ja hoidon tulee tarvittaessa jatkua tutkimusjakson ja hoitojen ajan sekä jälkeen. Lisäksi henkilöllä on oltava psyykkiset edellytykset ja toimintakyky vaativaan tutkimusprosessiin.

PALKOn mukaan hoitoprosessi edellyttää riittävän jäsentynyttä persoonallisuus- ja identiteettikehitystä sekä mahdollisten samanaikaisten psykiatristen oireiden diagnostiikan ja hoidon järjestymistä. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että henkilö ymmärtää riskit ennen kehoa muokkaavista hoidoista päättämistä.

Suosituksissa määritetään palveluvalikoimaan kuuluvat toimenpiteet transsukupuolisten, muunsukupuolisten ja alaikäisten kohdalla erikseen.

Suosituksissa nähdään puutteita

PALKOn uudet suositukset sisältävät sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavien järjestöjen Setan ja Trasekin mukaan vakavia uhkia hyvän hoidon toteutumiselle.

Ne katsovat, että suositukset lähinnä vahvistavat nykyisiä hoitolinjauksia ja pyrkivät rajoittamaan hoitoon pääsyä, unohtavat kansainväliset hoitosuositukset, eivätkä esitä uskottavia ratkaisuja hoitojen koettuihin epäselvyyksiin.

Lue myös

Uusissa suosituksissa korostetaan perusterveydenhuollon roolia sukupuolidysforian ensimmäisenä hoitotahona. Lisäksi korostetaan sukupuoliristiriidan pitkäkestoisuutta ja vakavuutta erikoissairaanhoidon edellytyksenä sekä vaaditaan muiden terveysongelmien hoitamista ennen sukupuolidysforian hoitoa.

Seta ja Trasek listaavat tiedotteessaan näkemyksensä uusien suositusten suurimmista puutteista tiivistetysti näin:

› Sukupuolidysforiapotilaan tulee päästä matalalla kynnyksellä erikoissairaanhoidon piirissä oleviin lääketieteellisiin hoitoihin.

› Lähetettä sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköihin ei tule viivästyttää muiden terveydellisten ongelmien takia.

› Sukupuolidysforiapotilaan hoitaminen perusterveydenhuollossa ilman erityisosaamista sukupuolidysforiasta ja sukupuolivähemmistöistä altistaa potilaat epäasialliselle ja epäammattimaiselle kohtelulle.

› Sukupuolidysforian hoitamiseen tarvitaan lisää resursseja, Suomeen tarvitaan kolmas sukupuoli-identiteetin tutkimus- ja hoitoyksikkö.

› Alaikäisten sukupuolidysforia tulee aina ottaa vakavasti ja heille on taattava pääsy asiantuntevaan sukupuolidysforian hoitoon.

› Translaki tulee pikaisesti uudistaa niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ja sukupuolipiirteitä vahvistava lääketieteellinen hoito erotetaan toisistaan.

Ota nuori vakavasti

Mitä vinkkejä annat lääkärille, jonka vastaanotolla nuori kertoo haluavansa sukupuolenkorjaushoitoihin?

Laura Suomalainen:

– Nuoren kokemus täytyy aina ottaa vakavasti eikä sitä pidä kyseenalaistaa. Kokonaistilanteen selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin aikaa, muutaman kerran kartoitus ja tarvittaessa konsultaatio sukupuoli-identiteetin tutkimusyksikköön. En suosittele lähetteen kirjoittamista ensikäynnillä.

Nuori ei saisi tipahtaa jonoomme ilman tukea ja seurantaa. Jonotusaika on pitkä, reilusti yli puoli vuotta tai jopa vuoden. On syytä tunnistaa nuoret, joita pitäisi ensisijaisesti auttaa muuten, ja pohtia sukupuoli-identiteettiasiaa vasta myöhemmin.

Elina Holopainen:

– Nuorilla pitää olla kokemus siitä, että he tulevat kuulluiksi. Nuorelle ei saa tulla tunnetta, että hänet vaiennetaan tai hänen kokemustaan vähätellään.

Osalla ihmisistä sukupuoliristiriidan kokemus on ohimenevä. On tärkeää, että selvitetään, onko tilanne pysyvä juuri tämän yksilön kohdalla. Jo alkuvaiheessa kannattaa selvittää, mitä nuori toivoo prosessilta ja hoidoilta ja ovatko toiveet realistisia.

Lähteet:

https://palveluvalikoima.fi/sukupuolidysforia-aikuiset-muunsukupuoliset

https://seta.fi/2020/06/23/palkouutinen2020/

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030