Arviointineuvosto listasi sote-esitykselle kuusi kehittämiskohdetta
Vaikutusarvioiden laatu vaihtelee, arvioi neuvosto.
Lainsäädännön arviointineuvosto antoi maanantaina lausunnon hallituksen sote-esityksestä.
– Esityksen tavoitteista ja keskeisistä esityksistä saa hyvän käsityksen, mutta vaikutusarviot ovat laadultaan vaihtelevia. Vaikutukset yrityksiin, julkisen talouden kokonaisuuteen ja Uudellemaalle kaipaisivat lisäpohdintaa, neuvosto lausuu tiedotteen mukaan.
Vaikutusarvioiden osalta arviointineuvosto luonnehtii esitystä jonkin verran sekavaksi.
Neuvosto listasi kuuden kohdan listan puutteista ja kehittämiskohteista.
1. Julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selkoa
Esityksessä tulisi koota yhteen keskeiset vaikutukset julkiseen talouteen ja kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen.
2. Yritysvaikutuksia pitää arvioida
Yksityisten ostopalvelujen ja alihankintojen rajoituksista koituvia vaikutuksia pitäisi arvioida suuntaa antavasti.
Kokonaisulkoistusten mitätöinneistä ja irtisanomisista aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi arvioida. Arviointineuvosto kaipaa suuntaa antavaa arviota myös palveluntuottajille maksettavien investointikustannusten määrästä ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten määrästä.
3. Mitkä ovat riskit alueiden menojen kasvulle?
Esitysluonnoksessa tulisi neuvoston mukaan arvioida tarkemmin valtion täyden rahoituksen aiheuttamia riskejä hyvinvointialueiden menojen kasvulle, jos hyvinvointialueiden verotusoikeus ei toteudu. Myös yksityisen palvelutuotannon käytön rajoittamisen vaikutuksia tulisi arvioida.
4. Uudenmaan erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin
Erillisratkaisuun sisältyy osaoptimoinnin riski, kun sama taho ei järjestä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä.
Ratkaisulla on merkitystä isolle osalle kansalaisia, koska sen piirissä asuu noin kolmannes maan väestöstä. Seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen saatavuudesta, hoitoon pääsystä ja kustannusten kehityksestä saadaan käsitys.
5. Yhteisvaikutuksia pitää arvioida
Hyvinvointialueille koituvia yhteisvaikutuksia, jotka syntyvät niiden rahoitusmallista, kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön rajoittamisesta, tulisi arvioida ainakin sellaisten alueiden kohdalla, joilla menetykset ovat suurimpia.
6. Palkkaharmonisointia ja ICT:tä koskevia kustannustietoja pitää täydentää.
Arviointineuvosto pitää kuitenkin myönteisenä, että esitysluonnoksessa on jaoteltu uudistuksen muutoskustannuksia ja arvioitu niitä myös euromääräisesti.
Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
Arviointineuvosto perustettiin 2015
Valtioneuvoston kansliaan perustettiin joulukuussa 2015 riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto.
Asia kuului pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) hallitusohjelmaan.
Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista.
Tavoite oli lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Pyrkimyksenä oli myös kehittää yleistä lainvalmistelukulttuuria.
Arviointineuvoston puheenjohtaja on oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen. Muita jäseniä on kuusi.
