Lehti 49: Alkuperäis­tutkimus 49/2020 vsk 75 s. 2693 - 2699

Tiedollako johdetaan?Tietojärjestelmät johtamisen tukena 2014 ja 2017 lääkärikyselyjen mukaan

Lähtökohdat Lääkärien arvioita potilastietojärjestelmistä on tutkittu vuosina 2010, 2014 ja 2017, mutta lääkärien käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä johtamisen tukena ei ole aiemmin laajasti raportoitu.

Menetelmät Tutkimus perustuu ylilääkärien ja muiden johtavassa asemassa olevien lääkärien arvioihin tietojärjestelmien käytöstä johtamisen tukena. Tiedot kerättiin osana vuosien 2014 (n = 723) ja 2017 (n = 727) Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusta.

Tulokset Puolet vastaajista käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, terveyskeskuksissa muita harvemmin. Suurin osa koki joutuvansa hakemaan johtamiseen tarvitsemiaan tietoja monesta järjestelmästä. Tietojärjestelmien antama tuki toiminnan tehostamiselle oli parantunut kolmessa vuodessa. Tyytyväisimpiä johtamisen työkaluihinsa olivat yksityisen sektorin vastaajat.

Päätelmät Suuri osa johtamisasemassa olevista lääkäreistä käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, mutta kokee tiedon olevan hajallaan ja laadultaan epäluotettavaa. Lääkärien arviot pysyivät ennallaan vuodesta 2014 vuoteen 2017.

Tinja LääveriJarmo ReponenJukka VänskäMinna KailaSuvi VainiomäkiPäivi Metsäniemi
Vastausten jakauma
<p/>Vastaukset työskentelysektoreittain
Vuosien 2014 ja 2017 vastausten vertailu

Terveydenhuollon johtajat käyttävät tietojärjestelmiä tukenaan johtaessaan päivittäistoimintaa, talouden ja laadun seurantaa sekä suoritusten johtamista. Ylin johto tarkastelee kertyvää tietoa koko sairaalan, kunnan tai tulosyksikön tasolla, kun taas kliinisen yksikön johtaja painottaa yksikkökohtaista tietoa potilaista ja hoidon tuloksista. Toimintatietoa kerätään myös viranomaistarpeisiin.

Tietojen analysointia ja raportointia varten organisaatiot ovat ottaneet käyttöön erillisiä tietovarastoja, joihin tiedot poimitaan operatiivisista järjestelmistä ja muista tietolähteistä (esim. potilashallinnon ja taloushallinnon työkalut) sekä hankkineet erillisiä resurssien ohjaukseen suunniteltuja ohjelmistoja (esim. tilojen ja välineiden käyttö, työvuorosuunnittelu) (1,2). Kansallisella tasolla tietoja kertyy sekä viranomaisrekistereihin (3) että tautikohtaisiin erillisrekistereihin (4). Kojelautanäkymillä voisi koostaa johtamiseen tarvittavia tietoja (5,6,7,8,9). Sähköisiä potilastietojärjestelmiä on toistaiseksi kehitetty ensisijaisesti tukemaan operatiivista toimintaa potilastiedon tallentamisen työkaluina (4,10,11,12,13).

Johtamisen tietojärjestelmien saatavuutta on kartoitettu osana terveydenhuollon organisaatioiden tietojärjestelmien tutkimusta vuodesta 2005 (1,14). Käyttäjäkokemuksia on tutkittu lähinnä hoitotyön johtajien näkökulmasta (15,16), mutta lääkärijohtajan rooli ja vastuut ovat erilaiset (17,18,19,20) eikä lääkärien käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä johtamisen tukena ole aikaisemmin Suomessa laajasti raportoitu.

Aineisto ja menetelmät

Tulokset perustuvat johtavassa asemassa toimivien lääkärien vastauksiin, jotka kerättiin osana kansallisia Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -kyselytutkimuksia vuosina 2014 ja 2017 (2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24).

Tietojärjestelmien käytöstä johtamisen tukena kysyttiin lääkäreiltä, jotka ilmoittivat toimivansa ylilääkärin, apulaisylilääkärin, osastonylilääkärin, johtavan lääkärin, johtajan tai muun vastaavan tehtävässä, johon vastaajan mielestä kuului kliinisen yksikön johtamisvastuuta. Vastaajia osiossa oli 723 vuonna 2014 ja 727 vuonna 2017.

Tietojärjestelmien käytöstä johtamistyössä kysyttiin tuotannonohjausta, resurssienhallintaa, kustannusten hallintaa, laadunhallintaa ja päivittäisjohtamista koskevien väittämien avulla.

Vastausvaihtoehdot oli jaoteltu 5-portaiselle Likertin asteikolle (täysin samaa mieltä – jokseenkin samaa mieltä – ei samaa eikä eri mieltä – jokseenkin eri mieltä – täysin eri mieltä). Koska aineiston havaintomäärä oli rajallinen ja koska tarkoituksena oli tutkia eri sektorien johtavien lääkärien mielipide-eroja, vastaukset luokiteltiin uudestaan kolmeen luokkaan yhdistämällä vastaajat väittämän kanssa samaa mieltä oleviksi (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) sekä eri mieltä oleviksi (täysin tai jokseenkin eri mieltä). Vuosien 2014 ja 2017 vertailua kuvaavassa taulukossa esitetään samaa mieltä olevien prosenttiosuudet eri ryhmissä.

Tuloksia tarkastellaan terveydenhuollon sektoreittain (yliopistollinen keskussairaala, keskussairaala tai muu sairaala, terveyskeskus ja yksityissektori). Mielipide-erojen tilastollista merkitsevyyttä tutkimusvuosien ja toimintasektorien välillä testattiin χ2-testillä. Erojen tilastolliset merkitsevyydet on laskettu kolmiluokkaisista muuttujista. Merkitsevyyden rajana oli p < 0,05. Analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics -ohjelman versiolla 22.

Tulokset

Noin 40 % vastaajista työskenteli keskussairaalassa ja reilu neljännes yliopistosairaalassa. Vajaa neljännes työskenteli terveyskeskuksessa ja joka kymmenes yksityisellä sektorilla. Vastanneista lähes puolet oli 55 vuotta täyttäneitä. Tutkimusvuosien väliset erot olivat pieniä (Liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 49/2020).

Johtavassa asemassa olevat lääkärit kokivat joutuvansa kokoamaan johtamisessa tarvittavat tiedot monesta eri tietojärjestelmästä (kuvio 1). Tätä mieltä oli yli 80 % vastaajista. Osuus oli suurin yliopistosairaaloissa (91 %) (taulukko 1) eikä tilanne ollut parantunut vuoteen 2014 verrattuna millään sektorilla (taulukko 2). Vain joka kymmenes oli sitä mieltä, että toiminnan seurantajärjestelmillä on helppo tehdä haluamiaan hakuja. Tilanne oli entisellään vuoteen 2014 verrattuna (taulukko 2). Lähes yhtä harva (15 %) koki käytettävissä olevien tietoaineistojen tukevan tutkimus- ja innovaatio- sekä liiketoimintaa.

Yli 40 % vastaajista koki, että tietojärjestelmät auttavat seuraamaan oman yksikön asettamien tavoitteiden toteutumista. Tässä suhteessa mielipiteet jakaantuvat vahvasti, sillä yli 40 % oli väittämän kanssa eri mieltä. Keskussairaaloissa työskentelevät kokivat tavoitteiden saavuttamisen seurannan tietojärjestelmätuen paremmaksi vuonna 2017 (51 %) kuin vuonna 2014 (37 %).

Terveyskeskuksissa työskentelevistä lääkäreistä muita pienempi osa ilmoitti käyttävänsä johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin (26 % vs. 39–51 %). Sektorien välinen ero oli samansuuntainen molempina tutkimusvuosina.

Vuonna 2017 yksityissektorilla seurantatietoa piti luotettavana alle puolet (44 %), mutta aiempaa useampi vuoteen 2014 verrattuna (27 %). Julkisen sektorin osuudet olivat vielä pienempiä (15–16 %). Ero yksityisen ja julkisen sektorin välillä näkyi myös tietojärjestelmien mahdollistamassa tuessa resurssitiedon ja laadun mittaamiselle ja tutkimus-, liike- ja innovaatiotoiminnalle.

Pohdinta

Tämä on ensimmäinen laaja tutkimus siitä, miten lääkärijohtajat kokevat tietojärjestelmät johtamistyönsä tukena. Suuri osa johtamisasemassa olevista lääkäreistä käyttää johtamisen tietojärjestelmiä päivittäin, mutta kokee joutuvansa hakemaan tietoa monesta järjestelmästä ja pitää sitä laadultaan epäluotettavana.

Perusterveydenhuollossa johtamistyötä tekevät lääkärit käyttivät johtamisen tietojärjestelmiä harvemmin kuin kollegat erikoissairaanhoidossa tai yksityissektorilla. Terveydenhuollon organisaatioille tehdyn kyselyn mukaan paikallisia toimintatiedon varastoja oli vuonna 2017 saatavilla 35 %:ssa terveyskeskuksista ja jopa 81 %:ssa erikoissairaanhoidon yksiköistä (1). Saman kyselyn mukaan toimintatiedon käyttöä saattoi vaikeuttaa lisäksi se, että pienemmissä perusterveydenhuollon organisaatioissa tietohallinto ei tarjoa yhtä paljon tukea kuin sairaaloissa. Valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa yhtenä tavoitteena on parantaa tiedolla johtamista luomalla yhtenäisiä tietovarantoja ja tukemalla niiden käyttöä (25).

Vain 10–40 % vastaajista koki tiedon olevan luotettavaa ja virheetöntä; taustalla on todennäköisesti ymmärrys alkuperäisen tiedon laadusta. Kansallisten koodistojen mukaisia tietoelementtejä lukuun ottamatta suurin osa potentiaalisesti tarvittavasta tiedosta kirjataan yleensä vapaana tekstinä, jolloin se ei ole suoraan hyödynnettävissä johtamisen tietojärjestelmien kautta. Eri tietolähteistä saattaa myös tulla keskenään ristiriitaista tietoa toiminnasta ja sen laadusta (26). Jos tietoja järjestelmiin kirjaavat käyttäjät eivät näe, mihin tietoa käytetään, he eivät välttämättä koe raportoinnin vaatimaa rakenteista kirjaamista hyödylliseksi; tilastointia varten kirjaamisen koetaan vaikuttavan jopa työhyvinvointiin (27,28).

Lue myös

Tiedolla johtamisen mittarit ovat erilaisia eri toimintaympäristöissä: Yksityissektorilla kassavirta riippuu lähes yksinomaan suoritteista ja laatumittarit keskittyvät suurten kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, hoidon laatuun. Perusterveydenhuollossa potilaat ovat monisairaampia ja moniongelmaisempia ja sosiaalinen ulottuvuus korostuu sairauksien hoidon rinnalla. Perusterveydenhuollossa tietotarpeet liittyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoiminnan lisäksi sosiaalihuollon yhteistoimintaan, varsinkin paljon palveluita käyttävien potilaiden ja asiakkaiden kohdalla (29,30). Yliopistosairaaloissa taas tarvitaan laatutietoa useista yksittäisistä sairauksista, joista osan hoito saattaa olla hyvinkin kallista.

Todennäköisesti merkittävää osaa vastaajista ei ole koulutettu riittävästi johtamisen tietojärjestelmien hyödyntämiseen: vain 20 % oli sitä mieltä, että hakuja oli helppo tehdä. Lisäksi vuoden 2014 vastaajista suuri osa (56 %) koki, että raportteja joutuu tilaamaan erikseen. Tiedonhaun hankaluus ja kokemus useasta tietojärjestelmästä hakemisesta helpottuisivat, jos edes päivittäisjohtamisen välineet olisivat kiinteä osa potilasjärjestelmiä ja tietohallinnon tukea olisi riittävästi saatavilla. On epätodennäköistä, että organisaatiot olisivat varsinaisesti rajanneet raportointityökalujen käyttöä johtavassa asemassa olevilta lääkäreiltä, joten perehdytykseen tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Terveydenhuollon organisaatioille vuonna 2017 tehdyssä kyselyssä (1) suurin osa sairaanhoitopiireistä vastasi, että johtamisen tietojärjestelmät on integroitu potilastietojärjestelmään. Valtaosa kyselymme vastaajista koki joutuvansa hakemaan johtamiseen tarvittavat tiedot useasta eri järjestelmästä. Nykyisin etenkin yliopistosairaalat keräävät potilas-, talous- ja resurssitietoa tietoaltaisiin, mutta tietääksemme vielä vuonna 2017 näitä tietoja ei pystynyt analysoimaan yhdestä paikasta tai katselemaan yhdeltä koontinäytöltä.

Erillisiä tautikohtaisia laaturekistereitä on kehitetty valtakunnallisten laaturekisterien puuttuessa (4). Näihin tieto joudutaan kirjaamaan usein erikseen, ja tieto joko palautuu vapaana tekstinä potilaskertomukseen tai tietoja pitää kirjata uudelleen muita käyttötarkoituksia, kuten muiden sairauksien seurantaa varten. Valtakunnallisesti laaturekisterien kehittämistyön strategisena tavoitteena onkin kaksoiskirjaamisen välttäminen (31). Ihannetilanteessa yksikön toimintatilanne olisi johdon ja muun henkilöstön nähtävissä eri tasoilla ja tavoilla: yhden potilaan, potilasryhmän tai koko yksikön, ja myös raportit pitemmän aikavälin suoritteista ja resurssien käytöstä sekä laatukriteerien täyttymisestä. Tämä auttaisi eritasoisten ohjauspäätösten tekijöitä.

Vain kolmasosan mielestä tietojärjestelmät auttoivat ohjaamaan päivittäistä toimintaa; jälkikäteisraportointi vaikutti toimivan paremmin kuin päivittäisen toiminnan ohjaus. On mahdollista, että lääkärijohtajan mielestä raportointiin ei ole valittu keskeisiä asioita tai että heille on epäselvää, millä mittareilla päivittäistä toimintaa tulee johtaa. On tavallista, että päivittäisjohtamisen kojelautanäkymät puuttuvat operatiivisista potilastietojärjestelmistä. Niissä koko henkilökunta näkisi helposti yksikön tilanteen (5,6,7,8,9). Tietojärjestelmätuettu toiminnanohjaus ei pidä sisällään vain resurssiohjausta ja raportointia vaan lisäksi kaikki sellaiset työkalut, joilla ammattilaiset saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti, kuten päätöksentuki tai hoitopolkujen tuki (32,33). Jatkossa kliinisessä potilastyössä ja hoidosta vastuussa olevien lääkärien pitääkin saada helposti ja säännöllisesti seuranta- ja vertailutietoa hoitoratkaisujensa ja toimintansa vaikutuksista (6).

Lääkärien näkemyksissä ei vaikuta tapahtuneen isoja muutoksia vuosien 2014 ja 2017 välillä. Kolme vuotta saattaa olla liian lyhyt aika järjestelmien kehittymisen seurantaan. Todennäköisempää on, että kouluttaminen raportointijärjestelmien tiedolla johtamisen työkalujen käyttöön on jäänyt vajaaksi eikä olemassa olevia toiminnallisuuksia osata hyödyntää, vaikka järjestelmät olisivat kehittyneet. On myös mahdollista, että joissain organisaatioissa tiedolla johtamisen työkalujen käyttökoulutuksen katsotaan kuuluvan vain aivan ylimmälle johdolle.

Tässä tutkimuksessa ei kysytty yksilöidysti, mitä ja millaisia tiedolla johtamista tukevia työkaluja vastaajalla on käytettävissään. Jatkossa olisi tärkeää tutkia eri työkalujen koettua hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä lääkärijohtajan näkökulmasta. On mahdollista, että osa varsinkin lähijohdossa toimivista lääkäreistä on rajautunut kyselyn ulkopuolelle ammattinimikkeen takia (erikoislääkäri/osastonlääkäri). Sairaanhoitopiirien välisten erojen tilastollista tarkastelua rajoitti vastaajien lukumäärä.

Terveydenhuollon organisaatiot ovat vasta havahtumassa siihen, että tietojohtamisen työvälineistä on hyötyä myös organisaation keskijohdon tasolla. Digitaalisessa muodossa olevan lähtötiedon pitäisi mahdollistaa sopivilla ohjelmistoilla moneen kysymyksenasetteluun liittyvän tarkastelun lähtien kliinikkolääkäriä hyödyntävästä potilasryhmäkohtaisesta tarkastelusta aina pitkäaikaiseen koko toimintayksikköä koskevaan kustannus- ja laatuseurantaan asti.


Sidonnaisuudet

Sidonnaisuudet Kirjoittajien ilmoittama käsikirjoitukseen liittyvä rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Tinja Lääveri: Työsuhde (Apotti Oy; työnantaja ei ole osallistunut tutkimukseen taloudellisesti tai sisällöllisesti).

Jarmo Reponen: Palkkio tutkimuksen toteutuksesta laitokselle (THL).

Minna Kaila: Suomen Lääkäriliiton Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen (ELJ) ohjelmajohtaja 2015–, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta: Työtehtävänä vastuu lääkärien ja hammaslääkärien terveydenhuollon opinnoista perustutkinnossa ja erikoistumiskoulutuksessa 2011–.

Päivi Metsäniemi: Konsultointipalkkio (Teva), työsuhde (Terveystalo –2018), luentopalkkio (MSD), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Kustannus Oy Duodecim).

Jukka Vänskä, Suvi Vainiomäki: Ei sidonnaisuuksia.


Faktat

Tämä tiedettiin

Raportointijärjestelmiä on saatavilla kaikissa sairaanhoitopiireissä ja suuressa osassa muita organisaatioita.

Johtamisen tietojärjestelmätuki on paitsi raportointia myös mm. työprosessien ja laadun ohjausta.

Lääkärien näkemyksiä tietojärjestelmistä johtamisen tukena ei ole laajasti tutkittu.

Tutkimus opetti

Johtavassa olevat lääkärit käyttävät laajasti toiminnan seurannan mahdollistavia tietojärjestelmiä.

Johtamiseen tarvittavaa tiedon koetaan olevan hajallaan eikä sitä pidetä luotettavana: tarvitaan ajantasaisia johtamisen koontinäyttöjä.

Johtamisen työkalujen käyttöä tulee perehdyttää ja kouluttaa paremmin.


Kirjallisuutta
1

1 Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N, Haverinen J. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017. Tilanne ja kehityksen suunta. THL: Raportti 5/2018.

2
Reina T. Hallinnolliset tietojärjestelmät terveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2015;70:1668–72.
3
Arajärvi M, Häkkinen P, Järvelin J, Mölläri K, Saukkonen S, Väyrynen R. Hilmo - Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus 2019: Määrittely ja ohjeistus: Versio 1.0. 2018 (siteerattu 12.9.2020) http://www.julkari.fi/handle/10024/137178
4
Kansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa: Toimintamalli, organisointi ja rahoitus. 2019 http://www.julkari.fi/handle/10024/138834.
5
Ward CE, Morella L, Ashburner JM, Atlas SJ. An interactive, all-payer, multidomain primary care performance dashboard. J Ambul Care Manage 2014;37(4):339–48.
6
Dowding D, Randell R, Gardner P ym. Dashboards for improving patient care: review of the literature. Int J Med Inform 2015;84:87–100.
7
Jack W, Balijepally V, Tanniru M. Integrating strategic and operational decision making using data-driven dashboards: The case of St. Joseph Mercy Oakland Hospital. J Healthc Manag 2015;60(5):319–30.
8
Romero-Brufau S, Kostandy P, Maass KL ym. Development of data integration and visualization tools for the Department of Radiology to display operational and strategic metrics. AMIA Annu Symp Proc 2018;2018:942–51.
9
Weggelaar-Jansen AMJWM, Broekharst DSE, de Bruijne M. Developing a hospital-wide quality and safety dashboard: a qualitative research study. BMJ Qual Saf 2018;27:1000–7.
10
Hosia P. Finstar - a comprehensive information system for primary care. Scand J Prim Health Care 1984;2(4):163–6.
11
Sosiaali- ja terveysministeriö. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. (siteerattu 12.9.2020). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8.
12
Evans RS. Electronic health records: then, now, and in the future. Yearb Med Inform 2016;suppl 1:S48–61.
13
Seppälä A, Puranen K. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi: Loppuraportti 14.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4023-9. 2019.
14
Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P, Kangas M. Informaatio- ja viestintäteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2005- tilanne ja kehityksen suunta. Stakes 7/2006.
15
Pitkäaho T, Partanen P, Vehviläinen-Julkunen K, Miettinen M. Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmien ja rekisterien hyödyntäminen hoitotyön henkilöstövoimavarojen suunnittelussa. FinJeHew 2012;4:37–43.
16
Peltonen LM, Junttila K, Salanterä S. Nursing leaders’ satisfaction with information systems in the day-to-day operations management in hospital units. Stud Health Technol Inform 2018;250:203–7.
17
Peltonen LM, Siirala E, Junttila K ym. Information needs in day-to-day operations management in hospital units: A cross-sectional national survey. J Nurs Manag 2019;27:233–44.
18
Siirala E, Salanterä S, Lundgren-Laine H, Peltonen LM, Engblom J, Junttila K. Identifying nurse managers’ essential information needs in daily unit operation in perioperative settings. Nurs Open 2020;7:793–803.
19
Brommels M. Vastuu tekee lääkäristä johtajan. Duodecim 2010;126:470–1.
20
Clay-Williams R, Ludlow K, Testa L, Li Z, Braithwaite J. Medical leadership, a systematic narrative review: do hospitals and healthcare organisations perform better when led by doctors? BMJ Open 2017;7(9):e014474-2016-014474.
21
Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014 . Suom Lääkäril 2014;69:3361–71.
22
Lääveri T, Vainiomäki S, Kaipio J ym. Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014. Suom Lääkäril 2015;70:1660–7.
23
Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.
24
Metsäniemi P, Hyppönen H, Vainiomäki S ym. Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen. Suom Lääkäril 2018;73:2570–80.
25
Sosiaali- ja terveysministeriö. Tiedolla johtaminen päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tukena (Toivo-ohjelma).(siteerattu 12.9.2020) : https://soteuudistus.fi/tiedolla-johtaminen.
26
Siitonen S, Ikonen TS, Mertsola J. Kohti luotettavampia tuottavuuslukuja. Suom Lääkäril 2018;73:215–20.
27
Vainiomäki S, Aalto AM, Lääveri T ym. Better usability and technical stability could lead to better work-related well-being among physicians. Appl Clin Inform 2017;8:1057–67.
28
Mazur LM, Mosaly PR, Moore C, Marks L. Association of the usability of electronic health records with cognitive workload and performance levels among physicians. JAMA Netw Open 2019;2(4):e191709.
29
Young RA, Roberts RG, Holden RJ. The challenges of measuring, improving, and reporting quality in primary care. Ann Fam Med 2017;15:175–82.
30
Ylitalo-Katajisto K. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden yksilöity sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteen kokoaminen. Väitöskirja, Oulun yliopisto; 2019.
31
Jonsson P. Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit. Hyödyntämismahdollisuudet, organisointi ja rahoitus Suomessa. Suom Lääkäril 2020;75:1218–23.
32
Kunnamo I. Tietämys ja data, liittykää yhteen. Duodecim 2016;132:2187–92.
33
Moja L, Polo Friz H, Capobussi M ym. Effectiveness of a hospital-based computerized decision support system on clinician recommendations and patient outcomes: a randomized clinical trial. JAMA Netw Open 2019;2(12):e1917094.


English summary

How well do health information systems support leadership? Data from a questionnaire to chief physicians 2014 and 2017

There is scant evidence on how information from electronic patient records is used for knowledge management in health care organizations. We analyzed national questionnaire data from the years 2014 and 2017 to explore chief physicians’ (or similar) experiences on how well health information systems support their leadership. Data were gathered using a web-based questionnaire, and there were 723 and 727 respondents, respectively. Results are reported by health care sector.

Half of the respondents use information systems daily, and most have to search for the information they need from many systems. Those most satisfied with their information systems work in the private sector. The physician leader respondents’ experience on how well the information systems support their work did not change between the years 2014 and 2017.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030