Lehti 49: Liitto toi­mii 49/2020 vsk 75 s. 2708 - 2709

Kaikilla on oikeus saada tarvitsemansa terveyspalvelut

Optimaalisesti toimivassa terveydenhuollossa potilas saa tarpeensa mukaiset laadukkaat palvelut oikea-aikaisesti lähellä asuinpaikkaansa.

Sari Kosonen
Kuvituskuva 1
Eduskunta

Vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikoski on anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, joka on toiminut aiemmin mm. Kanta-Hämeen keskus­sairaalassa osastonlääkärinä. Hän on myös ­kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassa.

Kuvituskuva 2
Mikko Käkelä

Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus on ollut mukana Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeessa alusta lähtien.

Kuvituskuva 3
Adobe/AOP

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeessa kirkastettiin toimivan ja kestävän terveydenhuollon periaatteita. Kymmenestä teesistä toinen kuuluu: kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus saada tarpeenmukaiset terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta riippumatta.

– Olen täsmälleen samaa mieltä. Näin pitää olla. Tällä hetkellä kuitenkin sekä sosiaali- että terveydenhuollossa asuinpaikka määrittelee todella paljon sitä, miten saa palveluja. Eri alueiden ja kuntien välillä on liian suurta vaihtelua, lääkärikansanedustaja Mirka Soinikoski toteaa.

– Usein käytettävät perustason palvelut tulee tuottaa lähellä asukkaita. Pitäisi määritellä, mitkä ovat usein käytettyjä palveluja, ja tasapainottaa tilanne.

Julkisten perustason terveyspalveluiden saatavuudessa on ollut pitkään eroja eri alueiden välillä.

– Erityisesti näitä palveluita eniten käyttävien – vanhusten, työelämän ulkopuolella olevien työikäisten ja lapsiperheiden – hoitoon pääsy on vaikeutunut. Näin ei tietenkään saisi olla, toteaa Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.

Eri toimijat, toimintatavat ja pitkät maantieteelliset etäisyydet johtavat eroihin terveyspalveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa. Nämä erot eivät saa johtaa siihen, että potilas jää ilman hoitoa tai hänen hoitonsa viivästyy kohtuuttomasti.

Olennaista on toimiva hoitopolku

Soinikoski on samaa mieltä teesien laatijoiden kanssa myös siitä, että mitä erikoistuneemmasta palvelusta on kysymys, sitä perustellumpaa on sen keskittäminen harvempiin osaamiskeskuksiin.

– Kannattaa miettiä, kumpi on tärkeämpää: seinät vai sisältö – mahdollisimman lähellä oleva hoitopaikka vai entistä paremmat palvelut.

– Mitä harvinaisempi tai monimutkaisempi ongelma, sitä enemmän saa hyötyä keskittämisestä. Olennaista on toimiva hoitopolku: potilas pitää saada kerralla ohjattua sinne, missä hän saa tarvittavan hoidon, Soinikoski sanoo.

– Harvemmin tarvittavia ja erikoisosaamista tai -laitteita vaativia palveluita on tarkoituksenmukaista keskittää osaamiskeskuksiin. Osaamisen keskittäminen vahvistaa ammattilaisten osaamista ja parantaa hoidon tasoa sekä potilasturvallisuutta, Kattelus muistuttaa.

Etäpalvelujen käyttöä voidaan lisätä

– Perustason palveluita tulee olla tasapuolisesti saatavilla lähellä asukkaita. Siellä, missä tämä ei ole mahdollista tai kustannustehokasta, palveluiden saatavuus on turvattava esimerkiksi etäpalveluin tai liikkuvien palveluyksiköiden avulla. Etäpalveluiden käyttöä voidaan lisätä monissa terveydenhuollon palveluissa, kuten esimerkiksi joidenkin kroonisten sairauksien seurannassa, Kattelus sanoo.

Soinikoski uskoo, että etäpalveluissa on paljon potentiaalia.

– Korona-aikana on terveyspalveluissa tehty valtava digiloikka ikään kuin sivutuotteena, kun palveluja on ollut tarpeen alkaa tuottaa nopeasti uudenlaisilla tavoilla poikkeusoloissa. Erilaisten etäpalvelujen avulla on pystytty tavoittamaan myös uusia käyttäjäryhmiä. Esimerkiksi nuorille chattipalvelut voivat toimia hyvin.

– Vaikka digipalvelut eivät sovellu kaikille tai kaikkeen, niiden käyttöä kannattaa lisätä. Tarvitaan erilaisia palveluja erilaisille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi monille vanhuksille perinteiset puhelinsoittoajat voivat edelleen olla toimiva ratkaisu. Voidaan myös miettiä, liikkuuko potilas vai liikkuuko terveydenhuollon ammattilainen. Erilaisia liikkuvia palveluja voidaan myös hyödyntää, Soinikoski sanoo.

Terveyspalvelut ovat perusoikeus

Suomen perustuslaissa taattu ihmisten yhdenvertaisuus edellyttää, että asuinpaikka ei määrittele sitä, saako potilas tarvitsemansa hoidon. Oikeus saada terveyspalveluita Suomessa ei myöskään ole sidottu potilaan kansalaisuuteen eikä maassaolon laillisuuteen.

Lue myös

– Oikeus terveyspalveluihin koskee myös turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja paperittomia henkilöitä, heitä koskevien säädösten tai käytäntöjen mukaisesti, Kattelus toteaa.

– Terveyspalvelut ovat ihmisen perusoikeus. Viimeistään koronapandemia on saanut ihmiset ymmärtämään, että totta kai hoito tulee turvata kaikille. Se on kaikkien etu. Terveyspalveluihin pääsy on myös tehokas tapa saada ihminen tuntemaan olevansa osa yhteiskuntaa, Soinikoski toteaa.

› Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.

Teesi 2:

Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus saada tarpeenmukaiset terveydenhuollon palvelut asuinpaikasta riippumatta.

• Usein käytettävät perustason palvelut tulee tuottaa lähellä asukkaita.

• Sähköiset ja muut kotiin vietävät sekä liikkuvat palvelut ovat yksi tapa tuoda palveluita lähelle käyttäjiä.

• Erityistason palvelujen sijoittelussa lähtökohtana tulee olla lääketieteellinen laatu, toiminnan kustannustehokkuus ja väestön sijainti.

• Mitä erikoistuneemmasta palvelusta on kysymys, sitä perustellumpaa on sen keskittäminen harvempiin osaamiskeskuksiin.

• Alueellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi tulee erityistä huomiota kiinnittää heikompien alueiden hoidon tason nostamiseen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030