THL alkaa raportoida rokotusten edistymisestä päivittäin
Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi tästedes koronarokotusten edistymisestä päivittäin. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteriin vastaanotetut tiedot rokotettujen lukumäärästä. Rokotusrekisterin tiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) sekä terveydenhuollon hoitoilmoituksesta (Hilmo).
Potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on kuitenkin vielä puutteita. Niinpä todellinen rokotettujen määrä on ilmoitettua suurempi. Rokotettujen määrä tarkentuu takautuvasti.
Rokotteen on saanut tähän mennessä seurannan mukaan lähes 56 000 ihmistä.
Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä. Henkilön katsotaan saaneen rokotteen, jos hänellä on vähintään yksi rokotustapahtuma.
Aluksi tiedot rokotettujen määrästä julkaistaan sairaanhoitopiireittäin. Kun tietoa on kertynyt enemmän, siirrytään kuntakohtaiseen raportointiin.
Koronarokotusten edistymisestä raportoidaan myös ikäryhmittäin sekä julkaisemalla rokotteiden saaneiden kumulatiivinen lukumäärä rokotuspäivämäärän mukaan.
Tarkennuksista sovitaan viikoittaisissa kokouksissa
Rokotusjärjestyksestä on määrätty valtioneuvoston asetuksella. Käytännössä rokotusjärjestyksessä on kuitenkin tulkinnanvaraa, esimerkiksi siinä, ketkä kaikki terveydenhuollon työntekijät kuuluvat kriittisiin henkilöihin, jotka saavat rokotuksen ensimmäisten joukossa.
– Asetusta on noudatettava isossa kuvassa, mutta ymmärrämme, että alueet ovat erilaisia esimerkiksi sen suhteen, mitkä ryhmät ovat kriittisiä. Pitkien etäisyyksien ja vähien palveluiden äärellä lista on erilainen kuin pääkaupunkiseudulla, missä yhden ihmisen sairastuminen ei välttämättä ole niin kriittistä, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo sähköpostihaastattelussa.
Nohynek kertoo, että erva-alueet, sairaanhoitopiirit ja THL pitävät viikoittaisia kokouksia, joissa näitä asioita käydään läpi.
– Kokoukset käydään rakentavassa ja ratkaisukeskeisessä hengessä.
Kuinka hankalaa ja työlästä poikkeustilanteiden määrittely on?
– Toki tähän menee aikaa, mutta itse olen luottavainen, että olemme päässeet hyvin eteenpäin. Isommat ongelmat, joihin tarvitaan valtakunnallista linjausta, viedään Kansalliseen rokotusasiantuntijaryhmään ratkottavaksi ja linjattavaksi.
Ryhmästä toiseen joustavasti
Erityisasiantuntija Mia Kontio THL:stä kertoo, että terveydenhuollon ensimmäisiin rokotusryhmiin kuuluvasta terveydenhuollon henkilökunnasta suurin osa on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Suurimmassa osassa Suomea rokotetaan nyt hoivakotien asukkaita. Joissain pienemmissä kunnissa heidätkin on saatu rokotettua ja on siirrytty iäkkäiden rokotuksiin.
Kontio toteaa, että rokotusjärjestystä on noudatettava, mutta ryhmästä toiseen on syytä siirtyä joustavasti.
– Se on tehokkainta. Muuten rokottamisessa kestää liian kauan.
Kontio kommentoi yleisellä tasolla tietoja, että rokotteita olisi annettu muille kuin ensimmäisiin rokotusryhmiin kuuluville terveydenhuollon ammattilaisille. Perusperiaate on, että sulatetut rokoteannokset on syytä käyttää.
– Jos on esimerkiksi varattu rokotusaikoja, eikä rokotettava olekaan päässyt tulemaan, on parempi antaa rokote jollekulle muulle kuin heittää se pois.
Auttaisiko tehosteannoksen puolittaminen
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori Mika Rämet ehdotti viikonloppuna blogikirjoituksessaan rokotteen tehosteannoksen puolittamista. Hänen mukaansa tällä keinolla rokotteiden riittävyys lisääntyisi kolmanneksella.
Helsingin Sanomat kysyi asiaan kantaa myös Nohynekiltä.
– Se on ihan fiksu ajatus, ja sitä voidaan harkita, mutta tarvitaan tutkimusta ennen kuin sitä voidaan laajasti ryhtyä suosittelemaan, Nohynek sanoo lehden mukaan.
Tehosteannoksen puolittamista tulisi tutkia systemaattisesti, jotta saadaan näyttöä siitä, synnyttääkö puolitettu annos käytännössä yhtä hyvän suojatehon kuin kokonainen.
Erilaisia rokoteyhdistelmiä ja annosten puolittamista selvittäviä tutkimuksia ollaan parhaillaan käynnistämässä.
Rokotteiden saatavuusongelma ei koske vain Suomea, vaan rokotepula on maailmanlaajuinen.
