Lehti 8: Ajan­kohtai­sta 8/2021 vsk 76 s. 464 - 467

Vertailun vuoksi

Laaturekisterit voivat paljastaa ylihoitoa, mutta laadukkaan tiedon kerääminen on haastavaa.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Laura Vesa

Saara Metso oli mukana THL:n -diabetesrekisterin pilottihankkeessa.

Kuvituskuva 2
Laura Vesa

Saara Metson mielestä hoitosuosituksissa kannattaisi dynaamisesti huomioida hoito-vajeita tai ylihoitoa, jota laaturekisterit tekevät näkyväksi.

Käyrät sen osoittavat. Neljä viidestä tyypin 2 diabetesta sairastavasta ihmisestä on hyvässä sokeritasapainossa, ilmeni laaturekisteripilotissa.

Endokrinologian ylilääkäri Saara Metso TAYS:sta esittelee diabeteslaaturekisterin pilotin tuloksia. Mukana oli 35 kuntaa.

– Oli silmiä avaavaa, että valtaosalla meneekin hyvin, Metso sanoo.

Hyvässä hoitotasapainossa hoidetaan silti samalla sapluunalla kuin huonossa hoitotasapainossa olevia. Samat vuosikäynnit, samat kontrollit hoitosuosituksen mukaisesti.

Kyse on Metson mielestä huonosta kohdennuksesta ja joidenkin kohdalla turhan tiheästä seurannasta ja ylihoidosta.

Varsinkin moni tyypin 1 diabeetikko voisi hyötyä lisähoidosta. Heistä alle puolet oli laaturekisterin tietojen mukaan hyvässä hoitotasapainossa.

Pilottirekisteritiedoista oli myös nähtävissä, että hoitotulokset eivät merkittävästi muuttuneet seuranta-aikana 2016–2020.

– Samat potilaat ovat hoitovajeessa vuodesta toiseen, eikä silti tehdä mitään eri lailla, hän kuvaa.

Metson mielestä hoidon kohdentamista edistäisi, jos hoitosuositukset huomioisivat nykyistä dynaamisemmin hoitovajeita tai ylihoitoa, jota laaturekisterit tekevät näkyväksi.

Julkinen keskustelu edistää medikalisaatiota

Diabeteksessa medikalisaatio liittyy Saara Metson mukaan eniten lääkkeisiin.

– On aika tyypillistä, että insuliinit ja kolme eri lääkettä menevät päällekkäin. Niistä kaksi voi olla turhia. Se on valtava yhteiskunnallinen panostus, hän sanoo.

Metson mielestä lääkärin pitää päättää lääkettä määrätessään, miten hän aikoo arvioida, onko lääke tehonnut. Jos tavoitetta ei saavuteta, lääke pitää lopettaa.

– Lääkkeiden lopettaminen on paljon vaikeampaa kuin aloittaminen, Metso sanoo.

Diabeteslääkkeiden kehitys ja markkinointi on ollut viime vuosina vilkasta. Toisaalta Metso on pistänyt merkille, että statiineista ei enää puhuta aiempaan tapaan rinnakkaisvalmisteiden vallattua markkinoita. Kolesteroliarvot ovat kunnossa vain alle 30 prosentilla erittäin korkean riskin diabeetikoista.

Tyypin 2 diabetesta altistaa medikalisaatiolle julkinen keskustelu, jossa tautia kuvataan esimerkiksi aikapommiksi.

– Oikeasti pitäisi hahmottaa, mitä on pielessä, jos on pielessä.

Tietoa tulee käyttää

Diabetesrekisteri oli yksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekisteripilottihankkeen seitsemästä rekisteristä. Pilotit päättyivät viime vuonna. Nyt odotellaan määräaikaisen rahoituksen turvin, mitkä laaturekisterit tulevat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensimmäisinä lakisääteisinä THL:n vastuulle.

Näin kertoo ylilääkäri Jonna Salonen THL:n Tietopalvelut-osastolta. Hän johtaa THL:n laaturekisterityötä.

Kysytään häneltä: Miten laaturekistereitä voi käyttää ylihoidon juurimiseen?

– On oleellista, mitä tapahtuu tiedonkeruun jälkeen, Salonen sanoo.

Laaturekisteri ei ole staattinen tilastointityökalu, vaan tietoa tulee käyttää laadun mittaamiseen ja parantamiseen.

Ylidiagnostiikasta voi olla kyse, jos jollain alueella on "liikaa" potilaita muihin alueisiin verrattuna. Jos jotain toimenpidettä tehdään selvästi keskimääräistä enemmän, herää epäilys ylihoidosta.

Laaturekisterissä ylihoitoa voi tarkastella myös hoidon vaikuttavuutta seuraamalla. Siitä kertovat potilastieto mutta myös potilaiden kokema hyöty.

– Laaturekisterin toimintaan kuuluu, että potilaiden pitää myös itse kokea saavansa hyötyä hoidosta, Salonen sanoo.

Asiakastyytyväisyys ei kuitenkaan suoraan kerro laadusta.

– Asiakkaat voivat olla kauhean tyytyväisiä, vaikka hoito ei olisi toteutunut suositusten mukaisesti.

Vertailu motivoi ammattilaisia

Laaturekisterit tuovat hoidon tuloksia näkyväksi. Niistä saatujen tietojen perusteella on mahdollista vertailla yksiköiden tai jopa yksittäisten ammattilaisten käytäntöjä ja tuloksia.

Näitä seuraamalla saadaan esiin hoidon vaikuttavuutta ja toisaalta kehittämisen tarpeita.

– Omien tulosten näkeminen myös motivoi ammattilaisia. Kaikki haluamme tehdä hyvää työtä ja toimia oikein, kuvaa TAYS:n hallintoylilääkäri Eija Tomás.

Hän kuuluu yliopistosairaaloiden ja THL:n kliinisten laaturekisterien kansalliseen ohjausryhmään ja on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuukausittain kokoontuvan laaturekisteriryhmän puheenjohtaja.

Eija Tomás toivoo, että laaturekistereitä kehitetään aiempaa käyttäjäystävällisemmiksi. Tiedot pitäisi pystyä saamaan potilaskertomuksesta suoraan ilman kaksoiskirjaamista, jotta laaturekisterien täyttöaste ja tulosten luotettavuus paranevat.

Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi diabetesrekisteripilotissa käytettiin vain potilastietojärjestelmistä poimittuja tietoja. Nyt meneillään on hanke, jossa kokeillaan Kanta-tietojen käyttämistä diabetesrekisterin kokoamisessa.

Kun laadukasta tietoa saa reaaliaikaisesti, sitä kannattaisi Tomásin mielestä raportoida automaattisesti sekä yksiköille sisäisesti että sairaaloja vertaillen. Sen jälkeen saatuja tuloksia pitää analysoida ja käyttää johtamisessa hoitokäytäntöjen kehittämiseksi. Tämä auttaa myös medikalisaation torjunnassa.

Laaturekistereiden yksi tehtävä onkin hänen mielestään keskustelun herättäminen.

– Päästään lähemmäs tavoitetta "oikea hoito oikeaan aikaan oikealle potilaalle", Tomás sanoo.

Lopputulos on tärkeä

Huonosti valittu laatumittari voi pahentaa medikalisaatiota. Jos esimerkiksi laaduksi määritetään verenpaineen mittaus, voi huomio kiinnittyä liikaa tekemiseen saadun tuloksen sijaan.

– Tärkeää on mitata hoidon lopputulosta eikä sen suorittamista, Saara Metso kuvaa.

Jonna Salosen mielestä laaturekistereiden kehityksessä kannattaa miettiä tietojen keruuta niin, että mahdollinen medikalisaatio tulee esille.

Lue myös

Tietojen vertailussa kannattaa myös huomioida medikalisaation näkökulma.

– Kun helposti ajatellaan, että mitä enemmän hoidetaan, sen parempi, Salonen sanoo.

Tiedonkeruun pitää olla helppoa

Urologian erikoislääkäri Otto Ettala TYKS:stä veti THL:n pilotteihin kuulunutta eturauhassyöpärekisteriä.

Hän toivoo, että laaturekisteri antaa tulevaisuudessa kattavaa tietoa eturauhassyövän diagnostiikasta.

Kuinka paljon koepaloista löydetään syöpää, kuinka suuressa osassa koepala otettiin turhaan, kuinka suuri osa on matalan riskin syöpää, jota ei kannata hoitaa, koska haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.

Eturauhassyövän pilottirekisteriin saatiin tietoa kuudesta yksiköstä. Tietoa ei kertynyt riittävästi vastaamaan edellä mainittuihin kysymyksiin. Tiedon kattavuusongelmia oli myös yksiköiden sisällä.

Jotta laadukasta laatutietoa saataisiin useammasta yksiköstä, tiedonkeruun pitää olla helppoa.

– Se ei saisi aiheuttaa niin paljon vaivaa kuin nykyiset laatutiedon keräämiseen tarkoitetut järjestelmät aiheuttavat.

Eturauhassyöpärekisterin ja muiden syöpien laaturekistereiden tulevaisuuteen vaikuttaa lain tulkinta siitä, voiko sosiaali- ja terveysministeriö tehdä asetuksen syöpien laaturekistereistä, koska syöpärekistereistä on jo muuta lainsäädäntöä.

– Se on selvittelyssä. Siksi kansallinen koordinaatio on levällään, Ettala sanoo.

Ylihoito alas, kustannukset alas

Kustannuksia ei seurata laaturekistereissä.

Sieltä ei näe suoraan, jos esimerkiksi hyvä hoitotulos on saavutettu suurella resurssilla. Sikäli kuin kyseessä on ylihoito, kustannus on turha.

– Jos selkeästi ylihoidetaan, en veronmaksajana haluaisi, että sellaista toimintaa toteutetaan yhteiskunnan varoilla. Ylihoitoon liittyy aina myös riski potilaalle koituvista haitoista, Jonna Salonen pohtii.

Jos laaturekisterit auttavat ylihoidon karsimisessa, ne auttavat myös kustannusten karsimisessa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030