Koronavilkun altistumisilmoituksen saaneiden ohjaus muuttuu tänään
Ilmoituksen saaneet ohjataan testiin, vaikka ei olisi oireita.
Koronavilkun altistumisilmoituksen saaneet kuuluu ohjata nyt koronavirustestiin, vaikka heillä ei olisi oireita. Jos testeissä on ruuhkaa, etusija on kuitenkin oireisilla.
Oireiset henkilöt ohjataan välittömästi testiin kuten tähänkin asti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudet ohjeet tulivat voimaan torstaina 4. maaliskuuta.
– Tämä liittyy sosiaali- ja terveysministeriön kansalliseen testausstrategian muutokseen. Siellä erikseen mainitaan tämä asia, sanoo ylilääkäri Jonna Salonen THL:n Tietopalvelut-osastolta.
Testausstrategia päivitettiin 10. helmikuuta.
Testauskapasiteetti ei ole ollut täydessä käytössä. Suomen testauskapasiteetti on noin 30 000 näytettä vuorokaudessa. Suurimmat testimäärät ovat olleet yli 26 000 näytettä vuorokaudessa.
Oireettomille testi kannattaa ohjeen mukaan tehdä aikaisintaan kahden päivän kuluttua ja mieluiten 48–96 tunnin sisällä altistumisilmoituksen saapumisesta. Ajoitus johtuu siitä, että tartunnan saaneen henkilön testitulos voi olla aluksi negatiivinen tartunnasta huolimatta.
Jos negatiivisen testituloksen saanut ihminen saa oireita, hänet tulee testata uudestaan.
Myös rokotuksen saaneet ohjataan testiin. Jos altistumisilmoituksen saanut on sairastanut laboratoriovarmistetun COVID-19-infektion puolen vuoden sisällä, testausta ei yleensä tarvita.
Uuden testausstrategian mukaiset ohjeet on päivitetty myös Koronavilkun teksteihin, jotka käyttäjä näkee.
Yhteinen tavoite
Vaikka testausohje muuttui, altistumisilmoituksen jälkeisen käyttäytymisen ohjeisiin ei tule muutosta. Se tarkoittaa, että oireetonta, negatiivisen testituloksen saanutta kehotetaan välttämään kontakteja muihin.
Kuten ennenkin, Koronavilkun antama ilmoitus mahdollisesta altistumisesta ei yksinään riitä viralliseen karanteenipäätökseen eikä tartuntatautipäivärahan myöntämiseen.
Onko pelkona, että halu pitää Koronavilkkua laskee, jos negatiivinenkaan testitulos ei vapauta eristäytymisohjeista?
– Tiedän, että osa ajattelee näin, mutta minusta se on hassu ajatuksenkulku. Ohjeistushan on ollut tähän astikin välttää kontakteja altistumisilmoituksen jälkeen. Oireettomia ei vain ohjattu testiin, Salonen sanoo.
Salosen tiedossa on, että jotkut työnantajat ovat antaneet ohjeistuksia, että negatiivisen testituloksen jälkeen voi tietyin varotoimin mennä töihin.
– Näin mielestäni onkin tarpeen toimia. Kansallisesti ei voi antaa ohjeita, jotka sopivat kaikille työpaikoille, Salonen sanoo.
Altistumisilmoituksen saaneen kannattaa hänen mielestään kysyä työnantajalta, miten kannattaa toimia.
– Toivoisi, että yhteinen tavoite saada tartunnat vähenemään on kirkkaasti mielessä.
Sovellusta ei rakennettu jäljitykseen
Tartuntatautilääkärit ovat kritisoineet esimerkiksi Iltalehdessä, että Koronavilkku ei auta jäljitystyössä. Salonen ymmärtää harmin. Sovellusta ei kuitenkaan ole rakennettu jäljitykseen, eikä laki anna siihen lupaakaan.
– Lakiesityksen kommenteissa tuotiin näitä asioita esiin, mutta lainsäätäjä päätti näin. Mutta en olisi itsekään ladannut Koronavilkkua puhelimeeni, jos se seuraisi esimerkiksi sijaintiani.
Kysymys on tasapainottelusta hyödyn ja tietosuojan välillä.
– Olemme tietoisia, että kaikkea ei saada irti. Siitä huolimatta Koronavilkku on yksi monista keinoista vähentää tartuntoja.
