Ajan­kohtai­sta

Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Hallitus antoi perjantaina 5. maaliskuuta eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1
Panthermedia

Valmiuslain säännösten soveltaminen edellyttää valtioneuvoston asetusta. Hallitus antoi perjantaina 5. maaliskuuta eduskunnalle esityksensä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönotosta. Käyttöönottoasetukset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan ohjaamiseen ja kiireettömän hoidon määräajoista poikkeamiseen. Lisäksi otettaisiin käyttöön poikkeusoloviestintään ja toimivaltaerimielisyyden ratkaisemiseen liittyviä toimivaltuuksia.

Asetusten olisi tarkoitus tulla voimaan 11. maaliskuuta, ja ne olisivat voimassa 30. huhtikuuta asti. Asetuksia ei ole tarkoitus soveltaa Ahvenanmaan maakunnan viranomaisiin.

Palveluntuottajia voidaan määrätä muuttamaan toimintaa

Valmiuslain 86 § koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnan ohjaamista. STM ja aluehallintovirasto voivat määrätä päätöksillään niin kunnallisia kuin yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia muuttamaan toimintaansa.

Päätöksiä voidaan tehdä, jos koronaepidemia on heikentänyt palvelujärjestelmän toimintakykyä ja palvelujen saatavuus on olennaisesti vaarantunut. Lisäedellytyksenä on, että jo toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Kiireettömän hoidon määräajoista voidaan luopua väliaikaisesti

Valmiuslain 88 §:n perusteella kunnille voidaan erikseen määritellyillä alueilla myöntää oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräjoista, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi.

Näin mahdollistetaan, että terveydenhuollon toimintayksiköt voivat siirtää resurssejaan kiireettömästä hoidosta koronaan sairastuneiden kiireelliseen hoitoon ja muuhun kiireelliseen hoitoon.

Lue myös

Kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen ei saa vaarantaa potilaan terveyttä. Potilasturvallisuuden toteutuminen on ensisijaista kaikissa olosuhteissa. Poikkeukset eivät vaikuta hoidon tarpeen arvioinnin määräaikoihin.

Viestintää tehostetaan poikkeusoloissa

Esityksen mukaan valtioneuvoston kanslian viestintäosasto johtaa koronaviestintää valtioneuvostossa ja sovittaa yhteen koronaviestintää valtionhallinnossa. Lisäksi viestintäosasto toteuttaa viestintäkampanjoita yhteistyössä valtakunnallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

Tavoitteena on, että kansalaiset ja yhteisöt saisivat selkeää ja ymmärrettävää tietoa epidemian kulusta, viranomaisten toimista koronaviruksen torjumiseksi sekä toimien perusteista. Viestinnällä voidaan vaikuttaa rajoitustoimien tehoon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030