Terveydenhuolto

Ahdistus- ja masennusoireiluun liittyvät käynnit lisääntyivät opiskeluterveydenhuollossa 

Käynnit lisääntyivät koronaepidemian alkamisen jälkeen.

Ulla Toikkanen
Adobe/AOP

Toisen asteen opiskelijoiden ja erityisesti korkeakouluopiskelijoiden käynnit opiskeluterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisääntyivät lukuvuonna 2020–2021 verrattuna lukuvuoteen 2018–2019. Naisilla masennukseen ja ahdistukseen liittyvät käynnit lisääntyivät miehiä enemmän. 

Tiedot perustuvat opiskeluterveydenhuollon Tutkimuksesta tiiviisti - julkaisuun , jonka aineisto on kerätty perusterveydenhuollon Avohilmo-tiedoista.

Toisaalta opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset vähenivät. Lukuvuonna 2020–2021 kirjattiin vähemmän toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksia kuin kaksi vuotta aiemmin. Korkeakouluopiskelijoiden täyttämien terveyskyselyjen määrä laski alle puoleen kahden vuoden takaisesta. Vastaavasti vähenivät myös terveyskyselyjen perusteella tehdyt terveystarkastukset. 

Jo aiemmin opiskelijat ovat myös itse raportoineet ahdistuneisuuden ja masennusoireilun lisääntymisestä korona-aikana sekä kouluterveyskyselyssä että korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointistutkimuksessa (KOTT).

Etäasioinnit korvasivat osittain vastaanottokäyntejä

Korona-aikana opiskeluterveydenhuollon palveluita supistettiin henkilöstön siirtyessä muihin tehtäviin. Opiskelijoiden fyysiset vastaanottokäynnit vähenivät vuosina 2020–2021, ja etäasiointi lisääntyi.

Lue myös

– Opiskelijat ovat löytäneet opiskeluterveydenhuollon etäpalvelut hyvin, ja niiden avulla tavoitetaan suurempi joukko tukea tarvitsevia opiskelijoita kuin kasvokkaisten tapaamisten avulla. Etäpalveluja kehitettäessä tulee kuitenkin tunnistaa tarve myös kasvokkain tapahtuvalle palvelulle ja huolehtia myös sen riittävästä saatavuudesta, kertoo kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen tiedotteessa .

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030