THL muuttaa tapaa raportoida koronatartuntoja ja -kuolemia

Kuolemien raportointi perustuu jatkossa kuolintodistusten alustavaan seulontaan.

THL muuttaa tapaansa raportoida koronaepidemiaa.

Koronakuolemien raportointi perustuu vastedes kuolinsyihin, ei tartunnan ja kuoleman ajalliseen yhteyteen.

8. joulukuuta alkaen koronaviruksen sairaalahoitoa koskeva tieto haetaan diagnoosikoodeja käyttäen terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri Hilmosta.

Aiemmin sairaanhoidon kuormitusta on seurattu sairaanhoitopiirien täyttämän viikoittaisen kyselyn perusteella. Kyselyssä on pyydetty erottamaan sairaalassa olevista koronan vuoksi ja koronan kanssa olevat potilaat. Arviot ovat vaihdelleen alueellisesti, ja osa sairaanhoitopiireistä ei ole pystynyt jakamaan potilaita ryhmiin. Hoitoilmoitusrekisteristä saatavat tiedot ovat todennettavissa, yhdisteltävissä ja tarkistettavissa takautuvasti.

– Diagnoositietoa käytettäessä ’koronan kanssa’ ja ’koronan vuoksi’ -määrittely on maantieteellisesti yhdenmukaista, automatisoitua, jatkuvatoimista ja aina hoitavan lääkärin määrittelyihin pohjautuvaa, kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leinotiedotteessa.

Koronasairaalahoidot esitellään avoimen datan tilastokuutiossa yhdessä muiden yleisimpien sairaalahoitoa aiheuttavien hengitystieinfektioiden eli influenssa A -, influenssa B - ja RS-virusten kanssa. 

Tarkempaa tietoa kuolintodistusten alustavalla seulonnalla

Koronakuolemat raportoidaan kuolintodistusten alustavan seulonnan perusteella joko kuolemaksi koronan vuoksi tai koronainfektio kirjataan kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi, kuolemaksi koronan kanssa.

­– Tärkeää on kiinnittää huomio nimenomaan koronan vuoksi tapahtuneisiin kuolemiin. Tapaukset, joissa korona on kirjattu kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi, kuoleman varsinainen aiheuttaja on jokin muu. Suomessa ja kansainvälisesti pidämme koronakuolemien lukumääränä niitä tapauksia, joissa kuoleman katsotaan aiheutuneen koronasta, Leino kertoo.

Suomessa on pandemian alusta lähtien raportoinnissa seurattu kuolemia, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden kuluessa varmistetusta koronatartunnasta.

– Kuolintodistusten tarkastamiseen perustuva raportointi on hitaampaa kuin aiempi tartuntatautirekisterin ja Väestörekisterin tietoja yhdistelevä tapa. Valtaosa kuolemansyistä voidaan saada tietoon kuitenkin jo muutamassa viikossa. Nämä alustavat tiedot tarkentuvat jälkikäteen, kertoo THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler tiedotteessa.