Paperittomien terveydenhuollon palveluja rajoitetaan siten, että tulkinnanvaraa jää paljon.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka rajoittaa paperittomien terveydenhuollon palveluita. Laki sisältää poikkeuksia, ja kokonaisuus on sekava. Terveydenhuollon ammattilaisille jää paljon tulkinnanvaraa.

Uuden lain lähtökohta on, että paperittomat henkilöt saavat vain kiireellistä hoitoa. Hyvinvointialueen on kuitenkin järjestettävä paperittomille terveydenhuoltolain mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi ”yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen perustuva välttämätön kiireetön hoito, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi”.

Välttämätön kiireetön hoito olisi järjestettävä myös, jos hoitamatta jättäminen vaarantaisi vakavasti muun henkilön tai väestön terveyden.

Alaikäisille paperittomille on järjestettävä terveydenhuollon palvelut samassa laajuudessa kuin hyvinvointialueen asukkaille. Henkilölle alaikäisenä aloitettu keskeneräinen hoito on järjestettävä hoidon loppuun saakka, vaikka henkilö tulisi täysi-ikäiseksi.

Lisäksi hyvinvointialueen on järjestettävä paperittomille raskauteen, synnytykseen ja synnytyksen jälkihoitoon liittyvät terveyspalvelut. Vammaiselle henkilölle on tarjottava hänen vammaisuutensa vuoksi välttämättömät kiireettömät terveyspalvelut.

Lääkäreille lisää eettistä stressiä

Lääkärin sosiaalinen vastuu -järjestön PapeTe-hankkeessa asiantuntijana työskentelevä Aino Tuomi-Nikula pitää uutta lakia huolestuttavana sekä paperittomien että lääkärien kannalta.

– Paperittomat ovat haavoittuvassa asemassa muutenkin. Heillä on korkea kynnys hakeutua terveydenhuoltoon: ei ole tietoa oikeuksista, ei kielitaitoa eikä aina lukutaitoakaan. Lisäksi monilla on lähtömaista kumpuavaa pelkoa viranomaisia kohtaan.

Ammattilaiset asetetaan hankalaan asemaan.

– Se, onko tietyn potilaan tila juuri nyt sellainen, että hoidon epääminen olisi kohtuutonta, jää yksittäisen lääkärin tulkinnan varaan, Tuomi-Nikula toteaa.

Laki on pulmallinen myös ammattietiikan kannalta. Hoidon tarpeen arvioiva lääkäri voi kokea eettistä stressiä joutuessaan puntaroimaan vaihtoehtoja. Hän voi esimerkiksi katsoa, että hoito olisi tarpeen aloittaa heti, jotta potilaan sairaus ei pahenisi – mutta täyttyvätkö lain asettamat kriteerit?

– Terveydenhuollon yksikköjen olisi tarpeen laatia selkeät ohjeistukset tällaisten tilanteiden varalle, Tuomi-Nikula sanoo.

Hyvinvointialueet voivat päättää toisin

Laki ei kiellä kiireettömän hoidon tarjoamista paperittomille. Hyvinvointialueet voivat halutessaan päättää, että hoitoa annetaan.

Helsingin kaupunki ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue ovat jo tehneet päätöksen siitä, että aikovat jatkaa paperittomien terveydenhoitoa kaikissa tilanteissa. Tuomi-Nikula toivoo, että muut hyvinvointialueet päättäisivät toimia samoin.

Helsinki tarjoaa paperittomille keskitettyjä sosiaali- ja terveyspalveluita Kalasatamassa ja Ruoholahdessa. Palvelut sisältävät perusterveydenhuollon sekä äitiys- ja neuvolapalvelut.

Tuomi-Nikula pitää matalan kynnyksen walk in -vastaanottoja tärkeinä.

– Niitä tulisi olla tarjolla enemmän. Se olisi järkevää myös taloudellisesti. Kun esimerkiksi astmaa tai epilepsiaa sairastava saa tarvitsemansa hoidon perusterveydenhuollossa, sairaus ei pääse pahenemaan niin, että hän päätyy erikoissairaanhoitoon, joka on kalliimpaa, Tuomi-Nikula toteaa.

Lue lisää: Lakimuutos rajaa paperittomien terveyspalveluita