Tiedonsaantioikeuksien laajennus murtaisi hoitosuhteen ydintä ilman riittäviä perusteita, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Kati Myllymäki sai huomata, miten lähete voi joskus ohjata potilaan ihan väärälle erikoisalalle.
Ihminen näkee sote-integraation siellä, missä sitä ei ole, kirjoittaa Hyvinvointialuejohtaja (Wannabe).
– Sotea ja rahoitusta ei voi johtaa kuin poliisia tai tienpitoa, sanoo politiikan toimialan johtaja Jukka Mattila.
Lääkäriliiton toinen vaalitavoite on palkita alueita terveydestä eikä diagnooseista.
Suunnitelman tuottavat potilas ja hänen läheisensä yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa.
Hänen työnsä on lisännyt ymmärrystä tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksien, etenkin munuaistaudin, syistä.
Jatkoselvittely ohjautui usein julkiseen perusterveydenhuoltoon.
LT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri
Ilmiö todennäköisesti heijastaa ei-motoristen oireiden ilmaantumista jo ennen diagnoosia.
Poliittiset agendat ovat paljon tasohyppelypelien loppuvastuksia kovempia, kirjoittaa Jussi Pohjonen.
Nuorten palaute tutkimuskysymyksistä paransi kyselyn laatua
Keuhkokuume aiheuttaa 450 000 hoitopäivää vuodessa
Aikuisten kehitysvammaisten terveys eroaa muusta väestöstä
Lastensuojelun sijoitukseen päätyneillä nuorilla on eniten traumaperäistä stressihäiriötä
Lääkärin rooli työterveyden sairaanhoidossa on aiempaa suurempi
”Ihmisille olisi arvokasta tietää, jos hän olisi oikeutettu johonkin rokotteeseen.”
– Kahvipöytäkeskusteluissa oletetaan, että kaikki liittyvät varsinaiseksi jäseneksi valmistumisen jälkeen, sanoo Tien-Jerry Nguyen.
Henkilöstöjohtaja Mari Antikaisen mukaan toimintatapojen muutos vaikuttaa myös lääkäreihin.
Tulevaisuuden haasteena on tasapainottaa laatu, kustannukset ja yhdenvertaisuus, kirjoittavat Tanja Skyttä ja Karolina Louvanto.
Lapissa lääkäri ei jää yksin
Lasten erikoissairaanhoito käännekohdassa: Kivun ja pelon hoito uudistuu
”Itkin koko illan”
Tulokset voivat johtaa kuluttajaa mutta myös lääkäriä harhaan, kirjoittavat Eveliina Salminen, Kirsimari Aaltonen ja Minna Pöyhönen.
Ikäryhmän laajentaminen etenkin nuorempiin on kustannusvaikuttavaa.
Alle 50-vuotiailla ilmaantuvuus kasvaa nopeammin kuin iäkkäämmillä.
Sairastuneiden viiden vuoden elossaolo-osuus on jäänyt Suomessa jälkeen muista Pohjoismaista.
Työssäkäyvien mielenterveys on eriytynyt
Ravintolarajoitukset vähensivät alkoholiin liittyviä päivystysleikkauksia
Mitä imeväisten sammas on?
Eri HPV-genotyyppejä käsitellään samalla tavoin, vaikka ne aiheuttavat hyvin erilaisen syöpäriskin.
Pienen riskin tapausten toteaminen ei hyödytä potilasta tai väestöä.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo nostaa esiin kolme kipukohtaa.
Katso oikeat vastaukset.
– Suurimmalla osalla hoitotasapaino pysyi vakaana, kertoo erikoislääkäri Mira Kallio.
Kymmenellä tekoälykokeilulla haettiin hyötyjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Tuoreessa tutkimuksessa seurattiin melkein 600 000 suomalaisnuorta 20-vuotiaaksi asti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on onnistunut taloudenpidossaan odotuksia paremmin – ilman leikkauksia, kertoo Timo Aronkytö.
Vaihtokelpoisuuksien pitäisi näkyä nykyistä selvemmin, kirjoittaa Taysin Maarit Bärlund.
Esiselvitys kertoo saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kulttuurisesta vaikutuksesta.
Kansallisen käyttöönoton tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon asiakaslähtöisyyttä.
Meillä on mahdollisuus rakentaa yhteiskunta, jossa ketään ei jätetä sivuun, kirjoittaa Jarmo Kantonen.
Mitkä väitteistä pitävät paikkansa?
Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän käytetään yksityisiä yleislääkäripalveluita.
