Keskisuomalaisen mukaan lääkärit ovat hämmentyneitä arviointiryhmän ehdotuksista.
Kaikki ei ole Ruotsissa paremmin, mutta moni asia on, kirjoittaa Saana Mandelin.
Valtaosa sairaalahoitoa tarvitsevista on yli 64-vuotiaita.
Lääkäreitä on näennäisesti kuultu, mutta ei aidosti kuunneltu, kirjoittaa Paavo Uusimaa.
STM esitteli terveydenhuollon menetelmien arviointiin kolme erilaista mallia.
Sillä on vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan, fyysiseen kuntoon sekä sydämen ja maksan terveyteen.
Väitöstutkija selvitti kuolleisuuteen liittyviä tekijöitä.
Hakijoissa on kaksi lääkäriä.
LT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri
Siinä seurataan 2026–2029 syntyneitä ja heidän perheitään.
Riskin kasvu oli annosvasteinen.
Keuhkokuume aiheuttaa 450 000 hoitopäivää vuodessa
Aikuisten kehitysvammaisten terveys eroaa muusta väestöstä
Lastensuojelun sijoitukseen päätyneillä nuorilla on eniten traumaperäistä stressihäiriötä
Lääkärin rooli työterveyden sairaanhoidossa on aiempaa suurempi
Sydänpotilaiden parempi hoito toisi merkittäviä säästöjä
Kun huippuunsa viritetty sali kumisee tyhjyyttään, mitä muuta se on kuin hukattua hoitomahdollisuutta, Anni Teppo kysyy.
Korvaavia toimintoja ei ole olemassa.
Suomeen pitää perustaa traumapsykiatrian yksiköitä, joilla on aktiivinen yhteys Puolustusvoimiin, kirjoittavat Tero Levola, Tanja Laukkala ja Kristiina Patja.
Tutkimustulos puoltaa leikkausta etenkin työikäisillä.
Uusi toimintamalli tulee avuksi.
Muun muassa varhaista havaitsemista painotetaan.
Merkittävin saajaryhmä ovat esi- ja alakouluikäiset pojat.
Pikkupakkasilla entinen honkkeli pakolaispoika ilmaantui Helsinkiin, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.
Työssäkäyvien mielenterveys on eriytynyt
Ravintolarajoitukset vähensivät alkoholiin liittyviä päivystysleikkauksia
Mitä imeväisten sammas on?
Pahimmillaan se estää asianmukaisen hoidon.
Ulkomailta muuttaneiden lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien kielitaidossa on havaittu puutteita.
– Isossa terveyskeskuksessa kaikki tekivät erillään pakollisen työnsä, eivätkä juuri kommunikoineet, kertoo Utsjoen terveyskeskuksen vastuulääkäri Sanni Rannikko.
Yli kymmenestä terveystietoja sisältävästä rekisteristä ei säädetä laissa mitään.
Sydän- ja verisuonitautien riski oli koholla vielä vuoden kuluttua.
Luottamus syntyy vasta, kun vaikutukset todennetaan läpinäkyvästi, kirjoittavat Husin Sami Pakarinen ja Tommi Riehunkangas.
Minna Ståhl on innoissaan toimintamallista, jonka tavoitteena on, ettei yksikään lapsi traumatisoituisi hoidossa.
Viime vuonna Suomessa todettiin vakava infektio 19 ihmisellä, mutta kanta on eri.
Kohtalaisen riskin geenien huomiointi on parantanut diagnostiikkaa.
Viisaampaa olisi tunnistaa väestöryhmien aiheuttamat kustannukset kansallisella tasolla, kirjoittavat Heikki Pälve ja Heikki Pärnänen.
Yli 90 prosenttia käynneistä hoidetaan jatkossakin esityksen mukaan Länsi-Pohjassa.
Taloudelle ei tunnuta lainkaan panevan laadullisia vaatimuksia, kirjoittaa Riikka Suominen.
Teknologiaa käytetään lääkkeiden valmistuksessa.
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä hyvin, voivat paremmin.
