- Lääkärilehti
- Tieteessä
-
Kellotkin tulossa eteisvärinän diagnostiikkaan Aivoinfarkti on tunnetusti liian usein eteisvärinän ensioire. Koska eteisvärinän aiheuttamat aivoverenkiertohäiriöt voidaan estää varsin tehokkaasti antikoagulaatiolla, oireettoman eteisvärinän seulonta on noussut tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Laaja tutkimus osoittaa, että teknologian kehityksen myötä kellosovelluksetkin voivat johtaa eteisvärinän jäljille.
-
Ondansetroni vähentää fenyyliefriinin tarvetta spinaalipuudutuksessa tehtävässä sektiossa Spinaalipuudutus on turvallinen ja laajasti käytetty anestesiamuoto sektiossa. Se voi kuitenkin aiheuttaa verenpaineen laskua. Äärimmäisissä tapauksissa verenpaineen lasku johtaa syntyvän lapsen hapenpuutteeseen. Hypotensiota pyritään ehkäisemään antamalla vasopressori fenyyliefriiniä laskimoon. Kiinalaistutkimuksen mukaan 5-HT3-reseptorin salpaaja ondansetroni pienentää tarvittavaa fenyyliefriiniannosta, joskin asiasta on aiemmin julkaistu ristiriitaisia tuloksia.
-
Syöpäpotilaan laskimotukoksen lääkehoito monipuolistuu Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoidossa on vuosien ajan tukeuduttu pienimolekyylisiin hepariinivalmisteisiin, ainakin pahimman vaiheen yli. Tukokset ovat erilaisia ja syöpätauditkin parantuvat tai ainakin hoidossa edetään tasannevaiheisiin, jolloin kuukausia tai vuosia jatkuva pistoshoito on aiheesta syytä kyseenalaistaa.
-
Taaperoikäisen ferritiinillä yhteys kognitiivisiin taitoihin Raudanpuutteen prevalenssi saavuttaa huipun varhaislapsuudessa, jolloin myös aivojen kehitys on vilkasta. Kanadalaistutkijoiden kunnianhimoisena tavoitteena oli kartoittaa seerumin ferritiinin ja kognitiivisen toimintakyvyn suhdetta 1–3-vuotiailla terveillä lapsilla.
-
Akuutin myelooisen leukemian ennustetietoja päivitetty Ruotsalainen rekisteritutkimus vertaili akuutin myelooisen leukemian hoitotuloksia vuosilta 1997–2016. Ajanjakso on tutkimuskohteena erinomainen, koska erityisiä läpimurtoja (kuten uusia täsmälääkkeitä tai hoitomuotoja) ei tapahtunut. Potilaita oli lähes 7 000 ja seuranta-aika keskimäärin 8 vuotta.
-
Lyhyt solunsalpaajahoito ei riitä paikalliseen Hodgkinin lymfoomaan Sädehoidon pitkäaikaishaittojen takia viime vuosina on pyritty selvittämään, voisiko sädehoidon turvallisesti jättää pois paikallisen Hodgkinin lymfooman hoitosuosituksista. Saksalaisessa monikeskustutkimuksessa näin ei näyttänyt olevan.
-
Lihavuusleikkauksen vaikutus diabeetikon sydänterveyteen Lihavuusleikkauksella on todettu saatavan edullisia vaikutuksia muun muassa verenpaineeseen, kolesterolitasoihin, sokeritasapainoon ja uniapneaan. Laajan havainnoivan tutkimuksen perusteella leikkaus näyttää parantavan myös ylipainoisen diabeetikon ennustetta.
Etusivulla juuri nyt
Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve
Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.
Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?
Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.
Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia
Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.
Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?
Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.
Ajassa
Mukana porukassa
– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.