Eskon myyntiaikeet herättävät närää Pohjois-Pohjanmaalla
– Ei ole tietoa, miksi Pohteen hallitus katsoo myynnin välttämättömäksi ja edulliseksi, ihmettelee Eila Erkkilä.
Potilastietojärjestelmä Eskon myyntiaikeet herättävät vastustusta niiden keskuudessa, jotka Eskoa työssään käyttävät.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen päätös Esko Systems oy:n osakkeiden myynnistä tyrmättiin täysin Lääkäriliiton pohjoisen alueen terveyspoliittisessa valiokunnassa.
Valiokunta kokoontui sattumalta samana päivänä, tiistaina 24.2., jona Pohteen aluehallitus asiasta päätti.
– Keskustelimme asiasta, ja näkemys oli ihan selvä, kertoo valiokunnan jäsen, terveydenhuollon erikoislääkäri Eila Erkkilä.
Erkkilä jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle Eskon kehittämistöistä Pohteen tietohallinnosta.
– Jäimme pohtimaan, mikä olisi se vaikuttamiskanava, jolla Lääkäriliitto tai alueellinen porukka pystyisi vaikuttamaan, Erkkilä kertoo.
Erkkilää ja koko valiokuntaa ihmetyttää kiire, jolla asiaa on valmisteltu, sekä se, että päätöstä koskevat tiedot on salattu.
– Silti Pohteen hallitus on tehnyt yksimielisen päätöksen. Johonkin sen täytyy perustua, mutta perusteita ei ole tuotu julki. Valmistelu on hämärän peitossa. Ei ole tietoa siitä, miksi Pohteen hallitus katsoo myynnin välttämättömäksi ja edulliseksi, Erkkilä pohtii.
Eskon myyntiä vastustavaan adressiin kerättiin nopealla tahdilla yli 1300 allekirjoitusta, mutta sillä ei ollut vaikutusta aluehallituksen päätökseen.
Kesken on kaikkea muutakin
Kummastusta herättää myyntipuuhiin ryhtymisen ajankohta. Parhaillaan on menossa Eskon perusterveydenhuollon osioiden ensimmäiset käyttöönotot. Muutaman kuukauden välein uudet alueet ottavat Eskon käyttöön perusterveydenhuollossa.
– Millaisen negatiivisen efektin tähän tuo se, että Eskon tulevaisuus on hämärän peitossa? Erkkilä kysyy.
Samaan aikaan Oysin uuden sairaalan rakentaminen on kesken.
– Koko tämä maailman älykkäimmän sairaalan suunnittelu on perustunut siihen, että siellä pyörii Esko. Siihen perustuvat myös oheisjärjestelmät. Onko riskinä, että kaikki menee uusiksi, jos Esko jossain vaiheessa ajetaan alas ja potilastietojärjestelmä joudutaan vaihtamaan?
Esko on integroitu lukemattomiin eri teknologioihin. Yksi esimerkki on upouusi Unto-lääkerobotti.
– Se on kiinteästi integroitu Eskoon ja sen lääkehoitoprosessiin. On paradoksaalista, että samaan aikaan vedetään Eskolta mattoa alta.
Pitkään Oysin tietohallinnossa työskennellyt Erkkilä kertoo oppineensa, että ”katsotaanpa mihin kaikkeen tämä vaikuttaa”, on hyvä kysymys. Sitä olisi hänen mielestään syytä käyttää nyt.
Mitä tapahtuu 10 vuoden jälkeen?
Pohteen suunnitelmana on tehdä ostajan kanssa sopimus siitä, että Eskoa ylläpidetään ja kehitetään kymmenen vuoden ajan.
Erkkilä näkee tämän valtavana riskinä.
– Mitä kymmenen vuoden jälkeen tapahtuu?
Hän muistuttaa, että Esko on kehitetty sairaalan tietohallinnossa, yhdessä käyttäjien kanssa.
– Kehittäminen on ollut ketterää ja joustavaa. Ideoita on saanut läpi, työ on lähtenyt prosesseista, joita sairaalassa tarvitaan, Eskoa on muokattu käyttäjien toiveiden mukaan. Jos tilalle tulee kansallinen tai ylikansallinen yhtiö, mikä intressi käyttäjillä on käyttää tällaiseen aikaa, vaivaa ja ideoita?
Huolena on myös se, onko uudella omistajallakaan tähän kiinnostusta.
– Valta annetaan jollekin tuntemattomalle taholle, Erkkilä harmittelee.
