- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Synnyttäminen on turvallista Suomessa Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).
-
Löytyykö monisairaalle vanhukselle kuntouttava hoitopolku sairaalasta kotiin? Monisairaan vanhuksen hoito vaatii kokemusta, kekseliäisyyttä ja uskallusta rikkoa hoitosuosituksia. Erilaisten sairauksien edellyttämien, keskenään ristiriidassa olevien lääkitysten tai hoitojen hallinta edellyttää laajaa osaamista. Palasten yhteensovittamiseen ei välttämättä löydy hyviä ratkaisuja, vaan tarjolla on huonoja ja vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Niistä parhaan valitseminen voi olla vaikeaa, ja vanhuksen itsensä tulee saada olla päättämässä. Yhä useammalla monista sairauksista yhtenä on muistisairaus, ja silloin alkavat sekä hoidon päämäärä että toimeenpano helposti hämärtyä.
-
Työelämän ja terveydenhuollon rajalla Työterveyshuolto tarkoittaa kliinistä erikoisalaa ja palvelujärjestelmää, ei yksittäistä tieteenalaa. Monitieteisen alan ytimessä ovat työlääketiede ja työikäisille tärkeät lääketieteen alat. Tietoja tarvitaan myös esimerkiksi työpsykologiasta, työfysiologiasta, toksikologiasta, kuntoutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja työelämän käytännöistä. Työlääketieteen lehdissä julkaistaan tutkimuksia uusien alojen ja altisteiden mutta myös työelämän muuttuvien rakenteiden vaikutuksista terveyteen (1,2). Työelämän rajapinnassa satunnaistetut kokeet onnistuvat harvoin ja havainnoiva tutkimuskin on haastavaa (3). Tekemistä kehitetään etulinjassa.
-
Reuman tehokas lääkehoito on kansantaloudellisesti kannattavaa Tulehdukselliset reumataudit ovat ilman tehokasta lääkehoitoa eteneviä ja vammauttavia. Suomessa sairastuu joka vuosi yli 3 000 aikuista krooniseen reumaattiseen niveltulehdukseen (1), eniten nivelreumaan ja spondylartropatioihin (selkärankareuma ja nivelpsoriaasi). Nivelreumapotilaista kaksi kolmasosaa ja spondylartropatioita sairastavista lähes kaikki ovat sairastuessaan alle 65-vuotiaita ja useimmat työelämässä (1). Hoito maksaa, mutta työsuorituksen heikkeneminen ja menetetyt työpäivät muodostavat valtaosan reumaattisten niveltulehdusten taakasta yhteiskunnalle. Hoitokustannusten ja tuotannonmenetysten välillä on vastavuoroisuutta: panostamalla hoitoihin voidaan epäsuoria kustannuksia vähentää. Tästä on eniten tietoa nivelreumassa.
-
Elvytystulosten parantamiseksi tarvitaan jokaisen lääkärin panosta Sydämenpysähdyspotilas voi osua kenen tahansa lääkärin kohdalle niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Elvytys ei ole vain yhden erikoisalan vastuulla vaan kaikkien meidän. Opastusta mahdollisimman tehokkaan avun antamiseen saa nyt uusista suosituksista.
-
Lasten lääkkeet uuteen malliin Lasten lääkkeistä tulee yleensä ensimmäisenä mieleen nestemäinen suun kautta annettava valmistemuoto, kysytäänpä asiaa vanhemmilta, lääkäreiltä, farmasian ammattilaisilta, lääketeollisuudelta tai lääkeviranomaisilta. Nestemäistä lääkettä, liuosta tai mikstuuraa, on helppo annostella tarkasti painon mukaan. Ellei lääke ole kovin pahanmakuinen, pienetkin lapset pystyvät nielemään sen nestemäisenä – jos vain suostuvat. Jos ei ole jotain selvää syytä valita jokin toinen valmistemuoto, lääketeollisuus valmistaa lasten lääkkeet nestemäisinä, lääkärit määräävät ja vanhemmat valitsevat niitä kysyttäessä.
-
Miksi polven tekonivelleikkaus ei vastaa potilaan odotuksia? Polven tekonivelleikkaus on yksi vaikuttavimmista kirurgisista toimenpiteistä loppuvaiheen nivelrikossa. Leikkausmenetelmien ja materiaalien kehityksestä huolimatta potilaiden tyytyväisyys leikkauksen jälkeen ei ole lisääntynyt odotusten mukaisesti. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain 82–89 % potilaista on tyytyväisiä leikkaustulokseen (1). Mikä selittää tyytymättömyyttä?
-
Kansainvälisyys on arkea lääkärin vastaanotolla Liikkuvuus on pysyvä ilmiö. Tiedon ja ihmisten lisääntyvä liikkuvuus vaikuttavat väestön rakenteeseen, potilaiden tautikirjoon sekä terveystietoisuuteen ja -käyttäytymiseen. Lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä useammin eri kulttuureista tulevia ulkomaalaistaustaisia potilaita. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen väestöryhmä, jolla on hyvin erilaisia terveystarpeita (1).
-
Nopea hoitoonpääsy on laatua Syöpään sairastuneet potilaat kysyvät usein, vaikuttaako hoidon viivästyminen mahdollisuuksiin selvitä sairaudesta. Epäily jää henkiseksi taakaksi varsinkin silloin, kun sairautta ei pystytä parantamaan. Viiveen merkityksestä on julkaistu useita tutkimuksia (1–6), ja vaikka ne eivät ole tuottaneet aukotonta vastausta, mitä paremmin tutkimus on toteutettu, sitä selvemmältä näyttää, että viive vaikuttaa elinaikaan (7). Tämä ei ole kovin yllättävää.
Etusivulla juuri nyt
Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille
Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.
Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa
Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.
Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään
Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.
Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?
HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.