- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Geenitutkimusten sattumalöydökset – mitä tehdä? Massiivisen rinnakkaissekvensoinnin menetelmien tekniset edistysaskeleet ovat mahdollistaneet kustannustehokkaat geenitutkimukset osana rutiinidiagnostiikkaa. Viime aikoina eksomisekvensoinnin kliininen käyttö on yleistynyt, koska sen diagnostinen osuvuus on usein parempi kuin kohdennettujen geenipaneelitutkimusten. Se tähtää geenien proteiineja koodaaviin alueisiin, jotka vastaavat noin 1–1,5 %:a ihmisen perimästä.
-
Vajaaravitsemus on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma Ravitsemushoidon mahdollisuuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ei käytetä täysimääräisesti. Yksi tärkeä syy on koulutuksen riittämättömyys kaikissa terveydenhuollon ammattiryhmissä. Tämä teemanumero pureutuu vajaaravitsemuksen keskeisiin kysymyksiin.
-
Opioidikorvaushoito on vaikuttavaa pitkäaikaissairauden hoitoa Opioidiriippuvuus ei ole ensisijaisesti sosiaalinen ongelma tai käytöshäiriö, vaan sairaus, jolla on neurobiologinen perusta (1). Riippuvuussairauksista on tärkeää jakaa asiallista tietoa, jotta niihin suhtaudutaan sairauksina muiden joukossa ja niihin liittyvä häpeäleima vähenee. Silloin hoitoonkin on helpompi hakeutua ja sitä saada.
-
Vanhempien osallistamisesta hyötyä vastasyntyneen sairaalahoitoon Syntymän jälkeen käynnistyy korvaamattoman tärkeä vauvaan tutustumisen ja vanhemmuuden alkamisen aika, jossa biologiset mekanismit sekä vauvan että äidin puolelta tukevat läheistä vuorovaikutusta. On nurinkurista, että juuri tässä vaiheessa tehohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet erotetaan edelleen monissa sairaaloissa äideistään. Vanhempien potentiaali vauvan voinnin seuraajina ja päätöksentekoon aktiivisesti osallistuvina tiimin jäseninä jää usein hyödyntämättä ja he jäävät vain informaation vastaanottajiksi. Isompien lasten sairaalahoidossa vanhempien läsnäolo on jo pitkään ollut itsestäänselvyys.
-
Hengitysterveyden kansalliset ohjelmat – yhä toimiva työtapa Vuonna 1893 Finska Läkaresällskapet esitti tuberkuloosin ehkäisemiseksi ohjelman. Siinä neuvottiin vähentämään tartunnanvaaraa varoittamalla esimerkiksi lattioille sylkemisestä. Köyhä Suomi rakensi yhden bakteerin takia parantoloiden verkoston, jossa vuonna 1945 oli noin 5 700 hoitopaikkaa (1). Hoitoketju ehkäisystä hoitoon ja kuntoutukseen oli pakko hioa tehokkaaksi kansantaudin voittamiseksi. Kun tautitapaukset alkoivat vähentyä 1960-luvulla ja potilaat paranivat nopeammin, parantoloista vapautui voimavaroja muiden keuhkosairauksien hoitoon.
-
Haittaako tietosuojalainsäädäntö tutkimusta? Eurooppalainen tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi 25.5.2018. Sen vaatimuksiin kuuluvat yksilön lupa tiedon käyttöön, pääsy itseään koskevaan tietoon ja oikeus tulla unohdetuksi. Asetus pyrkii parantamaan mm. identifioivan tiedon tietosuojaa, ja se rinnastaa tähän myös koodatun tiedon (1). Rikkomuksista on jo langetettu 50 miljoonan euron sakko Googlelle.
-
Munuaisensiirtolistalle pääsee nyt ilman edeltävää dialyysihoitoa Dialyysihoitoa on Suomessa pitkään pidetty lähes välttämättömänä vaiheena munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen hoidossa. Vain dialyysihoidossa olevat ovat päässeet siirtolistalle odottamaan munuaissiirrettä kuolleelta luovuttajalta. Monessa maassa siirtoja tehdään kuitenkin pre-emptiivisesti eli ennakoivasti, ilman edeltävää dialyysihoitoa, myös kuolleilta luovuttajilta. Esimerkiksi vuonna 2016 Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa 8 % uremian aktiivihoidon aloittaneista sai munuaissiirteen ilman edeltävää dialyysihoitoa, hieman yli puolet kuolleelta luovuttajalta (1).
-
Onko saattohoidon kehittäminen oikeilla raiteilla? Saattohoitotyötä neljännesvuosisadan tehneenä tekee mieli yrittää kurkistaa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuus on parantunut. Palliatiivisia poliklinikoita on perustettu sairaanhoitoalueille, ja sosiaali- ja terveysministeriössä istuu työryhmä pohtimassa rakenteita. Hoitoalan ja lääkärien peruskoulutukseen on suunniteltu parannuksia.
-
Lastenlääketutkimus etenee – pidetään Suomi mukana Nykyaikainen lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia, koska uudet lääkkeet on yleensä tutkittu vain aikuisilla. Voidaan edelleen puhua lastenlääkeongelmasta, joka on vuosikymmenten saatossa pahentunut (1). Tämä johtuu siitä, että lastenlääketutkimuksiin liittyy paljon erityisvaatimuksia.
-
Kohdennettu ultraääni avaa uusia hoitomahdollisuuksia Suuritaajuuksisella kohdennetulla ultraäänellä (high intensity focused ultrasound, HIFU) saadaan aikaan lämpövaikutus tarkasti kudokseen ihon läpi tai ruumiinonteloiden kautta (1,2). Etuna on täysi kajoamattomuus, eivätkä anatomiset rakenteet yleensä rajoita hoitoa. Kirurgiaa vastaava kudostuho syntyy välittömästi. Menetelmällä voidaan myös muokata kudoksen rakennetta ja fysiologisia toimintoja. Tämä mahdollistaa mm. veri-aivoesteen avaamisen ja immunomodulaation.
Etusivulla juuri nyt
Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman
Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.
Ajassa
Valtuuskunta aloitti aamulla syyskokouksensa
Asialistalla muun muassa digistrategia, jäsenmaksun korottaminen ja eläkeläisjäsenluokan perustaminen.
Pääkirjoitus
Lapsen itsetuhoisuus on hätähuuto
Aluksi on käytävä käsiksi juurisyihin, lasten ja nuorten psykososiaalisiin oloihin, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Ajassa
”Joka kokouksessa oppii jotain uutta”
Lääkäritoimitus osallistuu Lääkärilehden tiedeartikkeleiden toimitusprosessiin.
Tieteessä
Lastenpsykiatrista akuuttiosastohoitoa tarvitsee yhä useampi
TAYS:ssa potilailla oli vakavia häiriöitä ja lähetteen yleisin syy oli itsetuhoisuus.
Tiedepääkirjoitus
Vertaisarviointi on laatutyötä
Vertaisarvioijat tekevät palkatonta työtä tiedeyhteisön hyväksi, kertoo Pertti Saloheimo.