- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Miten sterilisaatio nyt tehdään? Sterilisaatio on ollut yleinen ehkäisytapa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastointihistorian aikana Suomessa on tehty eniten sterilisaatioita vuonna 1996, jolloin lähes 12 600 naista ja 1 800 miestä steriloitiin. Sittemmin kokonaismäärä on vähentynyt. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 steriloitiin 2 179 naista ja 2 748 miestä, ja ensimmäistä kertaa miehiä steriloitiin enemmän kuin naisia.
-
Valtimotauti: kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö vai inflammaatio? Ateroskleroosi on tärkein valtimotautien syy, ja valtimotautitapahtumiin liittyy suurentunut kolesterolipitoisuus. Suuri LDL-kolesterolipitoisuus todetaan familiaalisessa hyperkolesterolemiassa, jota sairastavat henkilöt saavat valtimotaudin jo nuorella iällä, vaikka heillä ei olisi muita vaaratekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, tupakointia tai diabetesta.
-
Tietoa työikäisten tautitaakasta on tärkeää hyödyntää Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä on alkanut pienentyä 2010-luvun alusta lähtien (1). Syitä ovat väestön ikärakenteen muutos ja 1990-luvulta alkanut pitkäaikaistyöttömyys, joka on heikentänyt työikäisten työuria. Vuosien 1987 ja 2012 välisenä aikana työllisten määrä on kasvanut 20 000 henkilöllä ja ei-työllisten eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä 468 000 henkilöllä (1). Ei-työllisten määrän suhde työllisten määrään eli taloudellinen huoltosuhde kasvaa jatkuvasti.
-
Tunnetko vanhuspotilaasi – entä ketään geriatria? Väestön ikääntyminen ja sairauksien hoidon kehittyminen ovat johtaneet siihen, että iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden määrä kasvaa lähes kaikilla erikoisaloilla. Samanaikaisesti hoitojen erikoistuminen on kapeuttanut osaamista, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista iäkkään potilaan tilanteesta. Oman värinsä palettiin tuovat kasvavat kustannuspaineet.
-
Tulehdukselliset suolistosairaudet – potilasmäärä kasvaa Haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa niin aikuisilla kuin lapsillakin (1,2,3). Suomessa tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suurimpia maailmassa – niistä on tulossa kansantauti (4). Niitä sairastavat tarvitsevat säännöllistä seurantaa sekä sairautensa että lääkityksensä vuoksi. Potilasmäärien kasvaessa seurantaa on jo siirretty perusterveydenhuoltoon.
-
Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla Neonatologia on kohtalaisen nuori erikoisala, mutta se on kehittynyt nopeasti. Ennen vanhaan ajateltiin, että vastasyntyneiden teho-osastot tuottavat vain uusia potilaita kuntoutusosastoille. Nyt visio on muuttunut täysin (1), ja muutokset perustuvat lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedon lisääntyessä on muutettu hoidon strategioita.
-
Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon Levodopa on ollut kliinisessä käytössä jo noin 40 vuotta, ja se on edelleenkin Parkinsonin taudin hoidon keskeinen kulmakivi. Se konvertoituu keskushermostossa dopamiiniksi. Kyseessä on siis korvaushoito, kuten tyroksiini- tai insuliinihoitokin, ja kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita lääkitään levodopalla ennemmin tai myöhemmin.
-
Interstitiaaliset keuhkosairaudet – monimuotoinen ja haastava tautiryhmä Nykyisin tunnetaan yli 300 interstitiaalisista keuhkosairautta (interstitial lung disease, ILD), ja lähes kaikki ovat ilmaantuvuuden perusteella luokiteltavissa harvinaissairauksiksi. Yksittäisten sairauksien harvinaisuudesta huolimatta niitä sairastavat muodostavat merkittävän osan keuhkosairauksien erikoissairaanhoidon potilaista. ICD-10-diagnoosiluokituksessa ei ole omia koodinumeroita osalle näistä sairauksista. Sen vuoksi esimerkiksi idiopaattisen keuhkofibroosin (IPF) ilmaantuvuus tai kuolleisuus ei ole suoraan selvitettävissä rekisteritietojen perusteella. Sen diagnoosikoodina on yleensä J84.1, jota käytetään myös monista muista keuhkofibrooseista. Osittain tämän vuoksi monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat perustaneet IPF-rekisterin (1).
-
Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä? Diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, ja siksi olisi tärkeää löytää sairastumisriskissä olevat seulomalla riskiryhmiä systemaattisesti. Taudin ennustamisen vaikeutta kuvastaa se, että seurantatutkimuksissa noin 40 %:lla henkilöistä, jotka myöhemmin saivat tyypin 2 diabeteksen, oli lähtötilanteessa normaali glukoosinsieto (1).
-
JAK:n estäjät haastavat nivelreuman biologiset lääkkeet Nivelreumaa hoidetaan ensisijaisesti perinteisten lääkkeiden yhdistelmällä, ns. REKO-yhdistelmähoidolla (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen prednisoloni). Biologiset reumalääkkeet tulivat käyttöön 2000-luvun alussa, ja niillä on mahdollista saavuttaa hyvä hoitovaste myös silloin, kun vaste perinteisiin reumalääkkeisiin on riittämätön. Pidempään käytettäessä parenteraalisesti annettavien, valkuaisainepohjaisten biologisten lääkkeiden teho saattaa kuitenkin heiketä, osittain lääkevasta-aineiden ilmaantumisen takia. Uusi lääkeryhmä, januskinaasin (JAK) estäjät, on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppinen, suun kautta annettava vaihtoehto nivelreuman hoitoon.
-
Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?
Etusivulla juuri nyt
Ajassa
KKV esittää Mehiläisen ja Pihlajalinnan yrityskaupan kieltämistä
Markkinaoikeuden on annettava ratkaisunsa kolmen kuukauden kuluessa.
Ajassa
Kasvomaskit käyttöön pääkaupunkiseudun toisen asteen oppilaitoksissa
Lähtökohtaisesti jokainen hankkii maskinsa itse.
Ajassa
Lonkkamurtuman leikkaus 12 tunnin kuluessa vähentää kuolleisuutta
Suomessa hoidetaan leikkauksella vuosittain noin 6 000 lonkkamurtumaa.
Ajassa
Miten palveluita saa tuottaa? Sote-lausunnoissa toivottiin pelivaraa
Pohjoiseen tarvitaan kunnon tietoliikenneyhteydet, jos digitalisaatiolla halutaan tukea uudistusta.