- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Liikunta on tärkeä hoito sepelvaltimotautipotilaalle Aktiivisen liikunnan teho sydäninfarktien ehkäisyssä on parhaimmillaan samaa luokkaa kuin yhden ennustetta parantavan lääkkeen (1). Sepelvaltimotautipotilaan aktiivista liikuntaa ei ole syytä rutiininomaisesti kieltää tai rajoittaa – pikemminkin päinvastoin. Euroopan kardiologiyhdistyksen hoitosuosituksessa stabiilia sepelvaltimotautia sairastavalle suositellaan vähintään puolen tunnin liikuntasuoritusta vähintään kolmena päivänä viikossa (2).
-
Haavanhoitoon kannattaa panostaa Kroonisen haavan hoitoon on nyt panostettu Suomessa. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on perustettu moniammatillinen haavakeskus, ja vastaavat hankkeet muissa yliopistosairaaloissa etenevät vauhdilla. Moniammatillista haavanhoitoa on keskitetty menestyksellisesti ja innovatiivisesti myös pienemmissä sairaaloissa, esimerkkinä Kainuun keskussairaalan maakunnallinen jalkautunut haavapoliklinikka. Haavanhoidon asiantuntijaopinnot ovat lisänneet tasaisesti hoitajien osaamista. Nyt myös lääkäreille on tarjolla täydennyskoulutusta, kun Lääkäriliitto on hyväksynyt haavanhoidon erityispätevyysohjelman.
-
Onko tyypin 1 diabetes autoimmuuni- vai infektiosairaus? Tyypin 1 diabetesta pidetään yleensä autoimmuunisairautena. Tämä perustuu mm. siihen ajatukseen, että autoreaktiiviset T-solut tuhoavat haiman insuliinia tuottavia beetasoluja. Lisäksi tyypin 1 diabetesta sairastavilla on muita autoimmuunisairauksia useammin kuin muilla. Perusteeksi on esitetty myös tyypin 1 diabeteksen selvä kytkeytyminen HLA-geeneihin. Valtaosalla potilaista on HLA-DR4-DQ8-haplotyyppi, DR3-DQ2-haplotyyppi tai molemmat.
-
Vakaa sepelvaltimotauti: puukkoa, palloa vai pillereitä? Stabiili sepelvaltimotauti on sydämen valtimoita ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti rasituksessa rinnan alueen kipua tai epämukavuutta. Oireet heijastuvat usein myös muualle ylävartalon alueelle ja ovat useimmiten helposti tunnistettavissa. Ne helpottuvat levolla tai nitrolla ja kestävät alle kymmenen minuuttia. Diagnoosin varmistamiseksi voidaan tarvita jatkotutkimuksia, joista yleisin on rasituskoe (1).
-
Milloin ja miten nuorelta naiselta etsitään rintasyöpää? Alle 40-vuotiailla naisilla rintasyöpä on harvinainen; sen riski on 0,4 %. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 135 alle 40-vuotiasta naista, heistä noin 15 alle 30-vuotiaina. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4 850 naista vuodessa (1). Riski sairastua rintasyöpään nuorena on samaa luokkaa kaikkialla maailmassa. Se on myös pysynyt vakaana eikä ole kasvanut vuosikymmenten aikana kuten yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpien ilmaantuvuus länsimaisen elämäntavan leviämisen myötä.
-
Epidemia on yhteinen haaste Potilastyötä tekevä lääkäri on avainroolissa epidemioiden havaitsemisessa. Epidemiaepäilyn herätessä lääkärin ensimmäinen yhteistyötaho on oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäri, infektiontorjuntayksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärin voi olla vaikeaa tunnistaa oma roolinsa epidemiaselvityksen toimenpideviidakossa. Valppaus tunnistaa poikkeava määrä infektio-oireisia potilaita tai mikrobilöydöksiä ja hyvät yhteistyötaidot ovat kuitenkin riittävät työkalut epidemiaselvitystyön käynnistämiseen, eikä monimutkaisia toimintaohjeita tarvitse osata ulkoa.
-
Tervasta täsmähoitoihin – psoriaasin muuttunut kuva Psoriaasi on kokenut muodonmuutoksen pitkäaikaisesta "pintaviasta" systeemisairaudeksi. Tautikäsite pitää sisällään iho- ja nivelpsoriaasin lisäksi myös liitännäissairaudet. Varsin pitkään on tiedetty psoriaasipotilaille syystä tai toisesta kumuloituvan muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, kuten ylipainoa, kohonneita verenpaine- ja lipidiarvoja ja diabetesta. Psoriaasi onkin osoitettu mm. sydäninfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi (1). Näitä yhdistää elimistön krooninen lieväasteinen inflammaatio, jota krooniseen psoriaasitulehdukseen ja mm. lihavuuteen liittyvät proinflammatoriset sytokiinit ylläpitävät. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi psoriaasin liitännäissairauksia ovat mm. tulehdukselliset suolistosairaudet (noin nelinkertainen Crohnin taudin riski), iriitti, masennus ja alkoholin liikakäyttö.
-
Värttinäluun alaosan murtuman hoito on muuttunut – mutta miksi? Värttinäluun alaosan murtuma on yläraajan yleisin murtuma (1). Eniten niitä esiintyy kasvuikäisillä pojilla ja vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, ja yleensä murtuma syntyy ojennetun käden varaan kaatuessa. Yleisin on Collesin murtuma, johon voi liittyä sekä radiologisesti havaittavaa ns. lyhentymää, nivelpinnan kallistumaa sekä pirstaleisuutta. Monimuotoisuuden vuoksi vamman radiologinen tulkinta ja hoitolinjan valinta voi olla haastavaa.
Etusivulla juuri nyt
Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve
Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.
Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?
Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.
Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia
Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.
Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?
Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.
Ajassa
Mukana porukassa
– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.