- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Tulehdukselliset suolistosairaudet – potilasmäärä kasvaa Haavaisen paksusuolitulehduksen ja Crohnin taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa niin aikuisilla kuin lapsillakin (1,2,3). Suomessa tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat suurimpia maailmassa – niistä on tulossa kansantauti (4). Niitä sairastavat tarvitsevat säännöllistä seurantaa sekä sairautensa että lääkityksensä vuoksi. Potilasmäärien kasvaessa seurantaa on jo siirretty perusterveydenhuoltoon.
-
Vastasyntyneiden tehohoito kehittyy tutkimalla Neonatologia on kohtalaisen nuori erikoisala, mutta se on kehittynyt nopeasti. Ennen vanhaan ajateltiin, että vastasyntyneiden teho-osastot tuottavat vain uusia potilaita kuntoutusosastoille. Nyt visio on muuttunut täysin (1), ja muutokset perustuvat lääketieteelliseen tutkimukseen. Tiedon lisääntyessä on muutettu hoidon strategioita.
-
Vapaammat kädet Parkinsonin taudin levodopahoitoon Levodopa on ollut kliinisessä käytössä jo noin 40 vuotta, ja se on edelleenkin Parkinsonin taudin hoidon keskeinen kulmakivi. Se konvertoituu keskushermostossa dopamiiniksi. Kyseessä on siis korvaushoito, kuten tyroksiini- tai insuliinihoitokin, ja kaikkia Parkinsonin tautia sairastavia potilaita lääkitään levodopalla ennemmin tai myöhemmin.
-
Interstitiaaliset keuhkosairaudet – monimuotoinen ja haastava tautiryhmä Nykyisin tunnetaan yli 300 interstitiaalisista keuhkosairautta (interstitial lung disease, ILD), ja lähes kaikki ovat ilmaantuvuuden perusteella luokiteltavissa harvinaissairauksiksi. Yksittäisten sairauksien harvinaisuudesta huolimatta niitä sairastavat muodostavat merkittävän osan keuhkosairauksien erikoissairaanhoidon potilaista. ICD-10-diagnoosiluokituksessa ei ole omia koodinumeroita osalle näistä sairauksista. Sen vuoksi esimerkiksi idiopaattisen keuhkofibroosin (IPF) ilmaantuvuus tai kuolleisuus ei ole suoraan selvitettävissä rekisteritietojen perusteella. Sen diagnoosikoodina on yleensä J84.1, jota käytetään myös monista muista keuhkofibrooseista. Osittain tämän vuoksi monet maat, Suomi mukaan lukien, ovat perustaneet IPF-rekisterin (1).
-
Voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä? Diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa elämäntavoilla, ja siksi olisi tärkeää löytää sairastumisriskissä olevat seulomalla riskiryhmiä systemaattisesti. Taudin ennustamisen vaikeutta kuvastaa se, että seurantatutkimuksissa noin 40 %:lla henkilöistä, jotka myöhemmin saivat tyypin 2 diabeteksen, oli lähtötilanteessa normaali glukoosinsieto (1).
-
JAK:n estäjät haastavat nivelreuman biologiset lääkkeet Nivelreumaa hoidetaan ensisijaisesti perinteisten lääkkeiden yhdistelmällä, ns. REKO-yhdistelmähoidolla (metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen prednisoloni). Biologiset reumalääkkeet tulivat käyttöön 2000-luvun alussa, ja niillä on mahdollista saavuttaa hyvä hoitovaste myös silloin, kun vaste perinteisiin reumalääkkeisiin on riittämätön. Pidempään käytettäessä parenteraalisesti annettavien, valkuaisainepohjaisten biologisten lääkkeiden teho saattaa kuitenkin heiketä, osittain lääkevasta-aineiden ilmaantumisen takia. Uusi lääkeryhmä, januskinaasin (JAK) estäjät, on vaikutusmekanismiltaan uudentyyppinen, suun kautta annettava vaihtoehto nivelreuman hoitoon.
-
Munuaissiirteitä eläviltä luovuttajilta tarvitaan lisää Munuaisensiirto on loppuvaiheen munuaistaudin paras hoitomuoto. Kansainvälisesti munuaissiirteistä noin 40 % saadaan eläviltä luovuttajilta, mutta meillä määrä on pitkään ollut vähäinen. Suomessa munuaisensiirtojen määrä on viime vuosina lisääntynyt (taulukko 1) ja odotusajat siirtoon ovat lyhentyneet, koska munuaissiirteitä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta entistä tehokkaammin. Tarvitaanko siis lisää siirteitä eläviltä luovuttajilta?
-
Joko nyt on monipillerin aika? Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisin kuolemansyy maailmassa. On arvioitu, että hyvällä preventiolla jopa 80 % tautitapahtumista olisi estettävissä (1). Asialla on suuri merkitys, erityisesti kun ensimmäinen valtimotaudin ilmentymä on edelleen usein sydänperäinen äkkikuolema tai aivoinfarkti.
-
Tavoitteena laadukas palliatiivinen hoito oikeassa paikassa oikea-aikaisesti Kuolemme yhä vanhempina ja myös kuolemansyyt ovat erilaiset kuin ennen (1). Samalla palliatiivisen hoidon tarve on viime vuosikymmeninä muuttunut. Lääkärilehden tässä numerossa esitellään palliatiivisen hoidon erityiskysymyksiä ajankohtana, jolloin ala kehittyy voimakkaasti ja yleinen keskustelu asiasta käy vilkkaana.
Etusivulla juuri nyt
Tieteessä
Kotimittaus toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille
Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin.
Ajassa
Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa
Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa.
Ajassa
Biopankkien toimintaa yhtenäistetään
Biopankkilain uudistuksessa sovitettiin yhteen biopankkilainsäädännön ohjausryhmän tunnistamat muutostarpeet ja EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset.
Ajassa
Aloittaako HUS kohdunsiirrot?
HUS suunnittelee pilottitutkimuksen aloittamista ja kohdunsiirtoryhmän perustamista.