Homemyrkky aloitti uuden aikakauden

Resistentit bakteerit huolestuttivat lääkäreitä jo pian mikrobilääkkeiden käyttöönoton jälkeen. Lääkärilehti on seurannut antibiootin matkaa 1940-luvulta asti.

Tiina Lautala

Hyvät pahat säteet

Vuonna 1937 Lääkärilehti kirjoitti, että röntgen- ja radiumsäteiden lääketieteellinen käyttö on lisääntynyt "ennen aavistamattomissa määrin". Röntgenlääkäreille ja -hoitajille vaadittiin erityisiä säteilylomia säteilykuorman pienentämiseksi.

Jaana Ahlblad

Onko pitämättömiä saikkuja?

SAK:n Kari Haring ja EK:n Jan Schugk löysivät harmonian kahdessa asiassa.

Suomalaisten suurimmat kuolemansyyt

Vuonna 1936 Suomen väkiluku oli 3,6 miljoonaa, vuonna 2010 lähes 5,4 miljoonaa. Kuolleiden määrä oli kuitenkin lähes sama: vuonna 1936 kuoli 49 723 suomalaista, vuonna 2010 puolestaan 50 910.

Marianne Jansson

23 vs. 535

Erikoislääkäriksi valmistumista varten vahvistetut Suomen Lääkäriliiton säännöt ovat olleet voimassa vuoden 1932 alusta lähtien. Vuonna 1932 erikoislääkärinoikeudet myönnettiin 23 lääkärille. Vuoteen 1937 mennessä erikoislääkäreitä oli valmistunut 160. Laillistettuja lääkäreitä oli Suomessa vuonna 1930 yhteensä tuhat.

Suuremmat taskut, kiitos!

"Salassapitovelvollisuus on vaarassa vaivihkaa muuttua yleiseksi ilmiantovelvollisuudeksi", kirjoitti Tapani Kosonen vuonna 1971. Hän oli kaukaa viisas.

Jaana Ahlblad

E-pilleri tuli Suomeen ujosti

Ensimmäiset e-pillerit näkyivät Lääkärilehden sivuilla vaivihkaisissa mainoksissa 50 vuotta sitten.

Ulla Järvi

Lipeän syövyttämälle ruokatorvelle korvike

"Maaliskuussa 1962 otettiin Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Rintakirurgian klinikkaan 45-vuotias nainen, joka 3-vuotiaana oli juonut lipeäliuosta. Siitä oli seurannut ruokatorven ahtauma, jota oli hoidettu konservatiivisesti, kunnes se viime vuosina kehittyi niin pahaksi, että potilas ei ajoittain kyennyt nauttimaan edes nestemäistä ravintoa."

Marianne Jansson

Plastiikkakirurgia - vähäosainen erikoisala?

Hän kirjoitti vuonna 1971 Lääkärilehteen pääkirjoituksen otsikolla "Plastiikkakirurgia - vähäosainen erikoisala". Rintala pelkäsi, että ala jää pahasti jälkeen muusta kehityksestä. Hoitoa sai Suomessa tuolloin kahdessa paikassa, eikä sitä voitu antaa kaikille tarvitseville.

Miia Soininen

Poliitikko näkee unta lääkärin työstään

- Suvussa on aina tunnustettu väriä ja tehty politiikkaa, sanoo Hanna Tainio.

Ulla Järvi

Hammaskeijun entiset apurit

Hampaat ovat hammaslääkärin työmaa, mutta "lääkärin katsotaan voivan satunnaisesti poistaa korjauskelvottoman särkevän hampaan", sopivat Hammaslääkäriliitto ja Lääkäriliitto 50 vuotta sitten vuonna 1962.

Jaana Ahlblad

Valepotilas ja -lääkäri

"Valepotilas voi olla esimerkiksi toimittaja, joka on tekemässä sensaatiokirjoitusta johonkin lehteen."

Parasta lääkärintyötä

Hyvä kollegayhteisö ja oma erikoissairaanhoito ovat valtit, joiden vuoksi Paula-Maria Lehtipuu on pysynyt vuosia samassa työpaikassa.

Suvi Sariola

Löyhkänenä jäi historiaan

"Meidän maassamme enempää kuin monessa muussakaan ei löyhkänenä (ozaena) kuulu aivan harvinaisiin tauteihin. Vaikka sitä tavataan kaikissa yhteiskuntaluokissa, se kuitenkin on tavallisempi vähävaraisten keskuudessa. Huolimatta ahkerasta tutkimuksesta ei tämän taudin syytä vielä nytkään ole täysin selvitetty. On kuitenkin ilmeistä, että useimmilla yksilöillä, jotka sitä potevat, on ollut nenävikaa jo puberteetti-ijästä, toisilla jo varhaisemmasta lapsuudestakin asti."

Marianne Jansson

Tarvitseeko lääkäri ravitsemustietoa?

"Tiedon puute lieneekin tärkeimpiä syitä siihen, että melko harvat lääkärit mieltävät ravitsemuskysymykset osaksi terveyden- ja sairaanhoitoa ja että vielä harvemmat katsovat käytännössä kykenevänsä asialliseen ravitsemusohjaukseen", totesivat Aila Rissanen ja Kaija Hasunen Lääkärilehden pääkirjoituksessa vuonna 1980.

Ulla Järvi

Kivunlievitys on nykyisin synnyttäjän oikeus

Jokaisella synnyttäjällä on oikeus kivunlievitykseen. Ajatus on kuitenkin häkellyttävän uusi: vasta vuonna 1980 Lääkärilehdessä heräsi keskustelu siitä, että naiset eivät enää hyväksy synnytyskipua itsestään selvänä.

Ulla Toikkanen

Tietokone - hoitosuhteen pilaaja?

Tietojärjestelmien kehityksessä lähdettiin alun alkaen väärään suuntaan. Korjausliike pitäisi tehdä äkkiä, pohtii Mikko Nenonen.

Hertta Vierula

Sairaus riisuu lääkärinkin

”Sairaalan siniharmaa standardipyjama on vastaansanomaton merkki huvenneesta elinvoimasta. Lääkärintakin automaattisesti antamaa arvostussuojaa ei enää ole”, kirjoittaa Lääkärilehden entinen päätoimittaja, lääkintöneuvos Taito Pekkarinen kokemuksistaan sydämensiirtoleikkauksesta.

Taito Pekkarinen

Mitä naapurit meistä ajattelevat?

Kohtalainen saunansytyke

Merkintöjä 90 vuoden varrelta

Lehden nimeksi ei tullut Anastomosis, mutta yhdysside kollegojen välille siitä on muodostunut. Pitkien tekstien julkaisemisesta ei enää laskuteta kirjoittajia - nykyään lääkäritoimituksen työ, vertaisarviointi ja editointi huolehtivat luettavuudesta.