MRSA:n torjuntatoimet purevat pääkaupunkiseudulla

Hyksissä tapausmäärät ovat olleet laskussa jo kolme kuukautta. Ylilääkäri Ville Valtosen mukaan Hyksissä on syksyn mittaan pystytty eristämään kaikki MRSA-positiiviset, joskin kaikkien altistuneiden eristäminen on mahdotonta. Uusi sairaalainfektiorekisteri, josta nähdään heti tieto potilaan MRSA-positiivisuudesta, toimii jo kanta-Hyksissä ja laajenee ilmeisesti noin vuoden kuluessa myös Jorviin, Peijakseen ja Helsingin kaupungin sairaaloihin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.2.2005 Kommentteja

Kilpailu liikenne- ja työtapaturmapotilaista alkoi Vakuutusyhtiöt tehneet ensimmäiset sopimukset yksityissektorin kanssa

Vakuutusyhtiöt ovat näinä päivinä käyneet tiiviisti neuvotteluja terveydenhuollon yksityissektorin kanssa liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vammautuneiden potilaiden hoidosta. Ensimmäiset sopimukset on jo tehty. Ns. laastarivero poistui vuoden alussa, ja nyt vakuutusyhtiöt voivat alkuhoidon jälkeen valita potilaalle hoitopaikan myös yksityissektorilta.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2005 Kommentteja

MRSA:n torjuntatoimet purevat pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun sairaaloissa loppukesästä leimahtanutta MRSA-epidemiaa on saatu hillityksi tehokkaasti. Syyskuun huippuluvuista kuukausittaiset tapausmäärät ovat pudonneet alle puoleen. Tartuntatautirekisterin mukaan viime vuonna Suomesta raportoitiin lähes 1 500 MRSA-positiivista löydöstä, niistä 632 Hus-piirin sairaaloissa. Seuraavaksi suurimmat luvut olivat Pirkanmaan (251) ja Pohjois-Pohjanmaan (111) sairaanhoitopiireissä.

Marianne Jansson

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2005 Kommentteja

Kystatiini C mittaa hyvin munuaistoimintaa

Väestön ikääntyessä ja diabeteksen yleistyessä munuaisten vajaatoiminnasta on kehittymässä kansanterveysongelma. Jos munuaisvaurio tunnistetaan ajoissa, munuaistaudin vaikeutumista voidaan hidastaa hoidolla. Kystatiini C -pitoisuus mittaa paremmin iäkkäiden munuaistoimintaa kuin yleisesti käytössä oleva kreatiniini. Näin toteaa LL Elise Wasén väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa.

Vuokko Järvilehto

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2005 Kommentteja

Ylimääräinen geenikopio ehkäisee syöpäkasvaimia Downin oireyhtymässä

Kromosomissa 21 sijaitsevan geenin yli-ilmentyminen voi selittää sen, että Downin oireyhtymässä esiintyy tavallista vähemmän kiinteitä kasvaimia. Japanilais-amerikkalainen tutkijaryhmä havaitsi, että DSCR-1-geenin (Down syndrome critical region) koodaama proteiini estää endoteelisolujen migraatiota ja proliferaatiota sekä angiogeneesiä katkaisemalla niitä edistävän signaaliketjun. Sen aikaansaama negatiivinen palautekehä piti endoteelikasvutekijä VEGF:n ja trombiinin indusoiman solukasvun kurissa ja esti hiirillä mm. melanooman etenemisen. Downin oireyhtymässä tämä elimistön oma antiangiogeneettinen mekanismi toimii erityisen tehokkaasti ylimääräisen geenikopion voimalla. Journal of Biological Chemistry -lehdessä julkaistussa artikkelissa (J Biol Chem 2004;48:50537-54) tutkijat toteavat DSCR-1-geenin saattavan avata uusia polkuja myös hoitojen kehittelyssä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2005 Kommentteja

Mielenterveysongelmaperheen lasta tuettava varhain

Pielaveden-Keiteleen kuntayhtymässä on tehty vuodesta 2001 lähtien yhä enemmän moniammatillista yhteistyötä lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja mielenterveysneuvolan välillä. Kuntayhtymän Näkymätön lapsi -hankkeen päämääränä on luoda perusterveydenhuoltoon ennalta ehkäisevä työskentelymalli, joka ottaa huomioon mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapset.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2005 Kommentteja

Aivojen tiedonkäsittely on tärkeä osa ajoterveyttä

Aivojen kognitiivinen tiedonkäsittely on keskeisellä sijalla ikääntyneiden ajoterveyden seurannassa. Ajoterveyden kokonaisarvioinnissa on huomioitava tajunnan menetyksen ja vireystilan laskun uhka sekä liikennenäön ongelmat, mutta myös kaikki ne sairaudet, jotka heikentävät harkintakykyä, havainnointia ja päätöksentekoa ja siten lisäävät onnettomuusriskiä. Perusterveydenhuolto tarvitsee yhtenäisiä menetelmiä ajokyvyn edellytysten perusselvittelyyn.

Pekka Kuikka, Martti Peräaho, Sirkku Laapotti, Taina Nybo, Ritva Akila

Sähköinen potilaskertomus etenee

Jo nyt sähköinen potilaskertomus on käytössä lähes jokaisessa terveyskeskuksessa. Erikoissairaanhoidossa ollaan vasta siirtymässä sähköisiin kertomuksiin. Sähköinen keskustelu osapuolten välillä edellyttää, että saadaan käyttöön yhtenäiset kansalliset määritykset, jotka koskevat mm. tietojärjestelmien sisältöä ja rakennetta sekä erilaisia tietosuojavaatimuksia. Sähköinen järjestelmä tukee mm. lääkehoidon laatua, kun lääkärin käytettävissä on ajantasainen tieto potilaan kaikista lääkkeistä ja mahdollisista yhteisvaikutuksista.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.1.2005 Kommentteja

Lääkärien liikenneonnettomuudet lisääntyvät pitkän päivystyksen jälkeen

Harvard Work Hours, Health, and Safety Groupin verkkokyselyyn osallistui 2 737 ensimmäisen sairaalapalveluvuoden lääkäriä ja heiltä saatiin vuoden aikana 17 003 kuukausiraporttia työajoista, liikenneonnettomuuksista, läheltä piti -tilanteista ja nukahtamisista liikenteessä. Vastaajista 69 % ajoi itse autolla työmatkansa. Liikenneonnettomuuksia ilmoitettiin 320 ja valtaosasta saatiin myös dokumentaatio, kuten poliisiraportti tai vakuutuskorvaushakemus.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.1.2005 Kommentteja

Onko vankiloista tulossa mielisairaiden hoitopaikkoja?

Psykiatrisen palvelujärjestelmän rakennemuutos on johtanut viime vuosikymmeninä sairaalapaikkojen vähenemiseen kaikkialla läntisessä Euroopassa. Oikeuspsykiatristen hoitopaikkojen määrä ja erilaiset tuetun asumisen muodot ovat lisääntyneet, mutta eivät samaan tahtiin sairaansijojen vähenemisen kanssa. Samaan aikaan vankien määrä on lisääntynyt merkittävästi.

Vuokko Järvilehto

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2005 Kommentteja

Lääkärien liikenneonnettomuudet lisääntyvät pitkän päivystyksen jälkeen

Ylipitkän päivystyksen tai työvuoron jälkeen väsyneinä kotiin palaavat lääkärit ovat vaarassa joutua liikenneonnettomuuteen. Yli vuorokauden mittaisilta työjaksoilta kotiin palaavat amerikkalaiset nuoret lääkärit ajoivat kolarin kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin normaalin työvuoron tehneet. Läheltä piti -tilanteita sattui viisinkertaisella todennäköisyydellä.

Marianne Jansson

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2005 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030