Ajan­kohtai­sta 1-2/1997 vsk 52 s. 71

Selvitys tuki- ja liikuntaelin- sairauksista valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen TULE-sairauksien esiintymisestä Suomessa ja arvioinut niistä johtuvien palvelujen tarvetta sekä keinoja ehkäistä niitä. Professori Jorma Rantasen johdolla kokoontunut asiantuntijaryhmä luovutti mietintönsä ministeri Terttu Huttu-Juntuselle 5.12.1996.

Noin miljoonalla suomalaisella on jokin krooninen tuki- ja liikuntaelinsairaus, ja heistä yli puolelle se aiheuttaa toiminnallista haittaa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien joukko on hyvin kirjava sairausmekanismien vaihdellessa infektioista elimistön rappeutumiseen. Tästä epäyhtenäisyydestä johtuen TULE-sairaudet ovat usein jääneet selvästi alakynteen terveyspoliittisessa keskustelussa ja arvioinneissa. Nyt julkistetun selvityksen toivotaan sel-kiyttävän tilannetta ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin kohdistuvan tutkimuksen asemaa.

Tapaturmavammat muodostavat suurimman yksittäisen ryhmän, 25 % kaikista tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Loput ovat enimmäkseen kulumien ja rasituksen sekä tulehdusten aiheuttamia. Krooniset selkäsairaudet (17 %), nivelrikko (17 %), niska- ja olkapääkivut (14 %), sekä yläraajan nivelten vammat ja kivut (25 %) muodostavat loput. Tärkeimmät TULE-sairauksia aiheuttavat yksittäiset tekijät ovat liikapaino, raskas ruumiillinen työ, toistuva yksipuolinen kuormitus, tapaturmat sekä liikunnan puute. Kaikkien näiden haittavaikutukset ovat joko kokonaan ehkäistävissä tai niitä voidaan huomattavasti vähentää. Väestön ikääntyessä ongelman odotetaan edelleen pahenevan.

TULE-sairauksiin sairastuvat työikäiset, työelämässä mukana olevat ihmiset. 55-64-vuotiaassa väestössä TULE-sairauksien absoluuttinen sekä suhteellinen merkitys eläkkeelle siirtymisen syynä on jatkuvasti kasvanut. Se on kaksinkertaistunut viimeisen noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Vanhemmalla väestönosalla ovat osteoporoosista aiheutuvat murtumat suurena riskinä.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat raskaasti terveydenhuoltoa. TULE-sairaudet aiheuttavat yli kolme miljoonaa lääkärissäkäyntiä vuosittain, joka on noin 25 % kaikista lääkärissäkäynneistä. Yleissairaaloissa hoidetuista potilaista tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on viime vuosina ollut noin 8 %, hoitopäivistä 5-7 %. Työryhmä toteaa, että aktiivinen hoito ja kuntoutus tulisi aloittaa huomattavasti nykyistä aikaisemmin. Pelkän sairausloman sijaan tulisi nopeasti aloittaa tehostetut lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet. Nämä järjestelyt voidaan toteuttaa melko pitkälle nykyisiä voimavaroja uudelleen järjestelemällä, mutta myös uusia voimavaroja lisäämällä. Aktiivinen varhaiskuntoutus säästää pitkällä aikavälillä huomattavasti laitoshoidon kustannuksia. Potilas tulisi saada osallistumaan mahdollisimman aktiivisesti omaan kuntoutumiseensa. Kertaluonteisesta interventiosta pitäisi päästä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työ- ja toimintakyvyn tukemiseen.

Lue myös

Työryhmän ehdotuksissa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi kiinnittyy huomio ehkäisyyn rakenteellisin toimenpitein. Tämä tarkoittaa yhdyskuntien rakenteellisten tekijöiden, kuten asuinalueiden suunnittelun, liikuntapaikkojen ja -reittien rakentamisen ja kulkuväylien suunnittelun, mukaan ottamista ehkäisevinä tekijöinä. Rakenteellisten tekijöiden suunnittelulla on aina pitkäaikaiset vaikutukset joko elinympäristöä parantavaan tai sitä huonontavaan suuntaan. Ihanteellinen tilanne saadaan, jos eri hallinnonalojen asiantuntemus ja muut voimavarat voidaan yhdistää ympäristön turvallisuuden parhaaksi. Liikuntaan asetetaan toisaalta suuria toiveita, toisaalta sen tiedetään lisäävän tuki- ja liikuntaelimistön vammautumisia. Työryhmä painotti terveysliikunnan merkitystä sairauksien ehkäisykeinona. Kaikille kansalaisille tulisi luoda täysipainoiset mahdollisuudet osallistua liikuntaan. Erityisesti TULES-oireista kärsiville tulisi valita henkilölle parhaiten soveltuvat liikuntamuodot hänen omasta harrastuneisuudestaan lähtien.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030