Sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisten silmin
Neljän uusmaalaisen kunnan asukkaiden mielestä kunnalliset sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat juuri ja juuri riittäviä. Eniten puutteita nähdään olevan päihdehuollossa, mielenterveyspalveluissa, kodinhoitoavussa, kotisairaanhoidossa, vanhusten asumispalveluissa ja fysikaalisessa hoidossa. Uudenmaan läänin palvelurakenneprojektiin osallistuneissa kunnissa, Karkkilassa, Hangossa, Tammisaaressa ja Tuusulan Jokelassa, tehdyt asukaskyselyt kertovat väestön arvostavan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja palveluyksiköissä saamaansa kohtelua, mutta liiallista byrokratiaa, asioiden käsittelyn hitautta ja työtekijöiden kiireisyyttä pidettiin ongelmana.
Palveluihin pääsy vaihteli tutkimuskunnissa: Tuusulan Jokelassa kaikki halukkaat pääsivät terveyskeskuslääkärin vastaanotolle 3 vuorokauden kuluessa eli sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan kirjatussa tavoiteajassa. Sen sijaan Hangossa joka neljäs ja Tammisaaressa peräti 44 % vastaajista oli joutunut odottamaan vastaanotolle pääsyä yli viikon. Odotusaikojen pituutta valitti myös Karkkilassa kolmasosa vastaajista. Vastaanottoaikojen tarjontaan asukkaat toivoivat lisää joustavuutta - lähinnä mahdollisuutta käydä vastaanotolla virka-ajan jälkeen. Kunnissa, joissa odotusajat olivat pitkät, asukkaat käyttivät huomattavasti enemmän päivystyspalveluja. Odotusaikaa palveluihin ei yleensä ratkaissut henkilöresurssien määrä, vaan todennäköisesti suurempi merkitys on toimintojen organisoinnilla.
Ikääntyneestä väestöstä ulkopuolista apua tarvitsi huomattavan suuri osa, 65 vuotta täyttäneistä yli 40 %, 75 vuotta täyttäneistä yli 60 %. Päivittäistä apua ilmoitti tarvitsevansa 65 vuotta täyttäneistä 11 %, 75 vuotta täyttäneistä 20 %. Apua halutaan omaisilta ja julkisista palveluista, mutta julkinen järjestelmä ei ole pystynyt täyttämään tarpeita riittävästi. Sukulaisten, tuttavien ja naapurien antaman kodinhoitoavun ja hoivan määrä jopa ylitti kunnan työntekijöiltä saadun avun määrän.
Keskimäärin puolet vastaajista katsoi, että asukkaiden tulisi osallistua palvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon, mutta käytännössä vain hyvin harva oli näin tehnyt. Parhaiksi vaikutuskeinoiksi vastaajat näkivät asioinnin sa-man työntekijän luona ja osallistumisen oman hoito- tai palvelusuunnitelman laadintaan.
Uudenmaan läänin kolme vuotta kestänyt projekti jatkoi sosiaali- ja terveysministeriön teettämien selvitysmiesraporttien pohjalta palvelurakenteen kehittämistyötä. Projektipäällikkö Pirkko-Liisa Oraksen johtaman projektin loppuraportti valmistui tammikuussa. Kaikkiaan projektista ja sen kuntakohtaisista osahankkeista on julkaistu 13 raporttia Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarjassa.
