Suusyövän varhaistoteamista tehostetaan
Dosentti Anna-Lisa Söderholmin tutkimusryhmä on saanut Suomen Hammaslääkäriliiton 100 000 mk:n apurahan tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on tehostaa suu-syövän varhaista toteamista. Suomessa todetaan vuosittain noin 450 uutta suusyöpätapausta. Kolme neljäsosaa näistä on jo todet-taessa edennyt II-V-luokkaan, jossa eloonjäämisennuste on vain 10-30 %. Jos suusyöpä todettai-siin varhain, olisi eloonjäämisennuste 80-90 %.
Suusyöpään sairastuvat ovat yleensä iäkkäitä henkilöitä. Do-sentti Anna-Lisa Söderholm HYKS:n leukakirurgian yksiköstä kertoo, että koska vanhoille ihmisille ei korvata hammashoitoa, jäävät säännölliset hammaslääkärillä käynnit tekemättä. Toinen syy säännöllisten tarkastusten vähenemiseen on hammaslääkärisuhteen katkeaminen. Potilas, joka on tottunut vuosikaudet käymään samalla hammaslääkärillä, ei osaakaan hakeutua toisen potilaaksi, kun vanha lääkäri jää eläkkeelle. Apua hammasvaivoihin lähdetään hakemaan vasta, kun hampaisto alkaa oireilla, ja tällöin havaitaan myös jo mahdollisesti pitkälle edennyt suusyöpä. Suu-syöpään altistavat myös tupakointi, runsas alkoholin käyttö, hankaavat hammasproteesit ja eräät limakalvosairaudet.
Voiko potilas sitten luottaa siihen, että hammaslääkäri varmasti löytää alkavan suusyövän säännöllisen hammastarkastuksen yh-teydessä? - Yhä enenevässä määrin voi. Hammaslääkäreitä on viime vuosina koulutettu tarkkailemaan erityisesti limakalvosairauksia ja -muutoksia sekä huonosti sopivan proteesin aiheuttamia hankausjälkiä, toteaa dosentti Söderholm. Mutta ilman potilasvalistusta ja ihmisten oma-aloitteista hakeutumista hoitoon ei suusyöpää saada kuriin. Kaikki yli kaksi viikkoa kestävät muutokset suussa ja limakalvolla pitäisi käydä näyttämässä hammaslääkärille.
Nyt käynnistyvässä projektissa pyritään tunnistamaan suusyövän riskiryhmät. Söderholmin työryhmä tutkii yhteensä 1 700 55-73-vuotiasta Kirkkonummi-Siuntion ja Lakeuden kansanterveystyön kuntayhteisöissä. Peruskartoituksen jälkeen seuranta kestää kolme vuotta. Projektissa kehitetään myös valistusmenetelmiä, joilla voitaisiin tehostaa väestön tietoisuutta ja hoitoon hakeutumista.
