Päihdehuollon huumeasiakkaita profiloitu eurooppalaiseen tapaan
Stakesissa sijaitseva EU:n huumeseurantakeskuksen Suomen yksikkö on saanut päätökseen kokeilun, jossa päihdehuollon huumeasiakkaista ja heidän hoidostaan kerättiin tietoja muualla Euroopassa käytössä olevalla lomakkeella. Lomakkeen on alun perin laatinut Euroopan Neuvoston päihdeongelmien asiantuntijaryhmä, ns. Pompidou-ryhmä. Tarkoituksena oli testata lomakkeen soveltuvuutta jatkuvampaan tiedonkeruuseen Suomen oloissa.
Vaikka lomake on varsinaisesti kehitetty huumeiden käyttäjien hoitoyksiköitä varten, se osoittautui toimivaksi myös suomalaisen päihdehuollon yksiköissä. Tiedonkeruuseen osallistui 64 yksikköä ja lomakkeita palautettiin 1 332. Lomakkeen avulla raportoitiin huumeiden ja lääkkeiden ongelmakäyttäjien hoitoonhakeutumisesta, hoitokerroista ja -muodoista sekä käytetyistä aineista ja käyttötavoista. Asiakkaan henkilötietoja ei kysytty. Pelkästään alkoholia käyttävät asiakkaat jätettiin kyselyn ulkopuolelle.
Vastausten mukaan suomalainen huumeiden ongelmakäyttö keskittyy amfetamiiniin ja sekakäyttöön. Ensisijaiseksi päihteeksi oli merkitty alkoholi 42,6 %:lla, stimulantit 25,8 %:lla ja opiaatit 10,1 %:lla asiakkaista. Ainepareiksi yhdistyivät selvästi amfetamiini ja kannabis sekä lääkkeet ja alkoholi. Runsas neljäsosa oli käyttänyt suoneen ruiskutettavia huumeita viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
Aineiston asiakkaiden keski-ikä oli 30,2 vuotta. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjät olivat keski-iältään 33-34-vuotiaita, opiaattien ja stimulanttien käyttäjien keski-ikä oli 27 vuotta, kannabiksen käyttäjien 23 vuotta ja liuotinaineiden käyttäjien 17 vuotta. Naisia oli aineistosta neljäsosa. Koulutustaso oli aineistossa varsin matala, sillä lähes 60 %:lla ylin loppuun suoritettu koulutus oli peruskoulu tai kansakoulu.
Jatkuvalla tiedonkeruulla hoitoon hakeutuvista huumeidenkäyttäjistä pyritään hyödyntämään hoitopalvelujen kehittämistä. Tietojen pohjalta voidaan ongelmakäyttöä profiloida ja paikantaa.
