Vastuullista kansalaisnäkökulmaa alkoholipolitiikkaan

Sosiaali- ja terveyspoliittiset lähtökohdat ovat Suomessa edelleenkin alkoholipolitiikan perusta. EU:n myötä entistä enemmän historiaan jäävien kontrolliin perustuvien keinojen tilalle on kuitenkin luotava uusia ajattelu- ja toimintatapoja, erityisesti kansalaisten omaa vastuunottoa ja paikallistason toimintaa.

Näin toteaa päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta, joka jätti huhtikuussa esityksensä käytännön toimenpiteistä kansallisen alkoholiohjelman toteuttamiseksi. Neuvottelukunnan valmistelema kansallinen alkoholiohjelma, joka on WHO:n Euroopan alkoholiohjelman suomalainen sovellus, julkistettiin marraskuussa 1995.

Neuvottelukunta haluaa kansalaiset, järjestöt, alkoholielinkeinon harjoittajat, tiedotusvälineet, kunnat ja valtion viranomaistahot "alkoholipoliittisiin talkoisiin" kehittämään kansalaisten omavastuuta ja kykyä hallita alkoholinkäyttöä.

- Uudessa tilanteessa ihmisen itsensä ja hänen lähiyhteisönsä vastuu alkoholijuomien käyttämisessä on entistä suurempi. Meiltä on jossain määrin puuttunut tällainen sosiaalinen vastuu alkoholinkäytöstä, totesi ministeri Terttu Huttu-Juntunen neuvottelukunnan esitystä vastaanottaessaan.

Kaikkea vastuuta ei kuitenkaan voida siirtää kansalaisille. Neuvottelukunta korostaakin, että alkoholihaitat ovat lähivuosina yhteiskunnalle niin merkittävä haaste, että niiden ehkäisyyn ja korjaamiseen on osoitettava huomattavasti enemmän voimavaroja kuin ennen. Erityinen huolenaihe on lasten alkoholinkäyttö.

Neuvottelukunnan asettaman valmistelutyöryhmän viime kesänä tekemässä kyselyssä todettiin mm. päihdealan sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyneen laman aikana joillakin alueilla merkittävästi, samaan aikaan kun alkoholijärjestelmän nopeat muutokset ovat kohdanneet hitaasti muuttuvan humalahakuisen alkoholikulttuurin. Seurauksena on ollut haittojen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Neuvottelukunta toteaa, että päihdehuollon perus- ja erityispalvelujen rahoitus ja saatavuus on turvattava nykyistä paremmin. Tavoitteena ovat nykyistä kattavammat ja kohdennetummat palvelut ja erityisesti riskikäyttäjille tarkoitettujen varhaisvaiheen palvelujen laajentaminen. Valmistelutyöryhmän tekemässä kyselyssä tuotiin esiin mm. alkoholiverotuksen kehittäminen kohdennetun haittaveron suuntaan ja päihdehuollon tasausrahaston perustaminen poikkeuksellisen suurten paikallisten kulujen korvaamiseen.

Neuvottelukunnan esityksessä alkoholiohjelman toimeenpanon strateginen ohjaus on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla ja organisointi Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Terveyden edistämisen keskuksen ja lääninhallitusten tehtävä. Alkoholiohjelman toimeenpanon tueksi esitetään tiedotushanketta, jolla aktivoidaan kansalais- ja paikallistoimintaa sekä laaja-alaista alkoholipoliittista keskustelua. Tiedotushankkeen perusteemoja ovat mm. alkoholiperheiden lapset ja nuoret, juhla- ja tapakulttuuri sekä arkipäivän puheeksiottotaidot.

Keskustelu, tiedottaminen ja kansalaisten osallistuminen ovat siis tärkeimmät keinot uudenlaisen suhtautumisen ja toimintakulttuurin juurruttamiseksi suomalaisiin.

- Suomessa alkoholiasioita ei yleensä oteta keskusteluun kuin leikin varjolla. Toivottavasti keskustelu nyt avautuu, totesi päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Helle.