Lehti 15: Ajan­kohtai­sta 15/1997 vsk 52 s. 1842

Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa vuosittain ruokamyrkytyksen

Suomessa on kahtena viime vuosikymmenenä ilmoitettu vuosittain 30-40 ruokamyrkytysepidemiaa, joissa on sairastunut keskimäärin noin 1 800 henkilöä vuodessa.

Epidemioissa sairastuneiden määrä on tällä vuosikymmenellä jonkin verran kasvanut, mikä johtunee mm. vesiepidemioiden lisääntymisestä ja keskuskeittiötoiminnan yleistymisestä. Yli sadan henkilön sairastumisia on ollut keskimäärin kolme vuodessa. Myös pikaruokailu ja aterioiden kuljettaminen kasvattavat riskiä.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä selvitti huhtikuussa julkistetussa muistiossaan elintarvikkeiden välityksellä levinneitä tartuntatauteja vuosina 1975-1995 sekä mm. viranomaisten yhteistyötä ja tiedotusvastuuta elintarvike-erityistilanteiden hoidossa.

Todellisista elintarvikkeiden ja veden aiheuttamista äkillisistä sairastumisista ilmoitetaan Elintarvike-erityistilannetyöryhmän mukaan kuitenkin vain pieni osa. Eri tutkimusten perusteella noin puoli miljoonaa suomalaista sairastaa vuosittain ohimenevän ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytysten tavallisimmat aiheuttajat ovat bakteereja, joista tällä hetkellä merkittävin on C. perfringens ja seuraavina tärkeysjärjestyksessä S. aureus ja salmonellat. Vesiepidemian aiheuttaa usein virus. Noin 30-40 prosentissa epidemioista aiheuttajaa ei saada selville.

Suomen tilanne poikkeaa selvästi useiden muiden Länsi-Euroopan maiden tilanteesta, sillä vaarallisimpia aiheuttajamikrobeja meillä esiintyy vähän. Lisääntyvä kansainvälinen elintarvikekauppa, matkailu, elintarvikkeiden muuttuvat valmistusmenetelmät sekä pitenevät kuljetukset voivat kuitenkin heikentää tilannetta.

Ruokamyrkytysten seurannasta ja ilmoittamisesta sosiaali- ja terveysministeriö on jo antanut työryhmän välimietinnön pohjalta ohjeen, joka tuli voimaan vuoden 1997 helmikuun alusta.

Lue myös

Työryhmä esittää nyt, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettaisiin pysyvä työryhmä koordinoimaan elintarvike-erityistilanteiden viranomaisyhteistyötä. Asiaa koskevaa tiedotusta ja koulutusta tulisi lisätä osana terveyskasvatusta. Erityisiä kohderyhmiä olisivat tässä elintarvikealan työntekijät, matkailijat sekä koululaiset.

Työryhmä katsoo, että ruokamyrkytysepidemioiden selvitystä tulee tehostaa selkiyttämällä mikrobikohtaisia laboratoriotutkimusohjeita. Erityisesti on kehitettävä mikrobiepidemiologisten tutkimusmenetelmien käyttöä. Ruokamyrkytysten todellinen määrä Suomessa ja niistä aiheutuvat kustannukset tulisi selvittää tutkimuksella.

Valtion talousarvioon tulisi varata noin 500 000 markan määräraha äkillisten tai laajojen epidemioiden tutkimuksen rahoittamiseksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030