Terveydellinen eriarvoisuus ja päihteet uhkakuvia ja haasteita terveydenedistämistyössä
Syrjäytyminen, päihteet ja nuorten pahoinvointi ovat kuntien terveysjohtajien ja terveysalan järjestöjohtajien mielestä tämän hetken päällimmäiset haasteet terveydenedistämistyölle. Terveyden edistämisen keskuksen Terveysbarometri-tutkimuksessa haastatellut terveysjohtajat toivat esiin osin ristiriitaisia näkymiä tulevaisuuden suhteen: synkkiä polarisoitumisen uhkakuvia ja toisaalta valoisiakin tuntoja talouden elpymisen merkkien myötä.
Terveyden edistämisen keskus laati puhelinhaastattelujen perusteella kuudetta kertaa terveysbarometrinsä, kuntien ja järjestöjen terveydenedistämistyön ajankohtaiskatsauksen. Haastateltavina oli kuntien terveysjohtajia ja johtavia lääkäreitä sekä valtakunnallisten kansalaisjärjestöjen johtajia, kaikkiaan 117 kunnasta ja 69 järjestöstä.
- Tällaisessa tutkimuksessa pystytään parhaiten kuvaamaan muutoksen suuntaa. Nyt jäi sellainen tunne, että terveysjohtajien mielestä pahin on ohi ja katseet voidaan suunnata uusiin haasteisiin, sanoo Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Harri Vertio.
Kunnissa terveydenhuoltoon ja toisaalta terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn suunnattujen varojen supistukset vuosikymmenen alkupuolella olivat rajuja, mutta sen jälkeen suuri osa kunnista on pysynyt nollalinjalla ja yhä useammissa budjetti on jo kasvanutkin. Tänä vuonna tosin on jälleen myös menoja supistaneiden kuntien osuus kääntynyt kasvuun.
Järjestöjen taloudelliset voimavarat ovat pysyneet lamavuosina tasaisina, sillä Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus ei ole vähentynyt. Järjestöjen ja kuntien taloudellisten resurssien tilanne ei ole yhteismitallinen, koska kunnissa rahoitus on tiukentunut niin rahoitusrakenteen muutosten kuin lamankin vuoksi. EU-yhteistyön mukanaan tuomat mahdollisuudet mm. hankkeiden rahoituksessa on myös huomattu järjestöpuolella, ja järjestöjohtajat näkevätkin EU-jäsenyyden vaikutukset myönteisemmin kuin kuntien terveysjohtajat. Taloudellisten ja toiminnallisten mahdollisuuksien avartumisen myötä toiminnanjohtaja Harri Vertio näkee järjestöjen toiminnassa myös ammatillistumisen suuntauksen.
Kunnissa tuotiin esiin terveydenhuollon henkilöstön työuupumus. Voimavarojen niukkeneminen ja tehokkuusstrategia ovat vaatimassa veronsa. Aikapulan vuoksi asiakkaan kohtaaminen jää yhä pinnallisemmaksi ja mekaanisemmaksi.
- Aiempina vuosina haastatteluissa on uskottu vakaasti, että henkilöstö osaa ja jaksaa, mutta nyt viesteissä on hälyttävä juonne, sillä ensi kertaa tuotiin esiin henkilöstön motivaatio-ongelma terveydenedistämistyössä, sanoo kehittämispäällikkö Pirjo Koskinen-Ollonqvist.
Kuitenkin kysyttäessä haastateltavilta näkemystä terveydenhuollon toimintojen tärkeysjärjestyksestä terveyskasvatus ja yleensä terveydenedistämistoiminta asetettiin aivan kärkijoukkoon.
