Kosteusvaurioluokitus koulujen korjaustarpeen arvioinnin avuksi
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tutkittiin viime talvena 9 koulua, joissa tiedettiin olevan jonkinasteisia kosteusvaurioita. Uudenmaan aluetyöterveyslaitos tutki koulurakennukset yhteistyössä opetusministeriön homekoulutyöryhmän ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.
Kukin koulurakennus jaettiin alueisiin kosteusvauriohavaintojen perusteella. Luokitus tehtiin sen mukaan, kuinka suuri havaittu vaurio oli. Sen avulla pystytään priorisoimaan korjaustarpeet. Tutkimus tehtiin aistinvaraisin ja pintaa rikkomattomin menetelmin käyttäen apuna pintakosteusmittaria.
Kosteusvauriot jaettiin kolmeen eri ryhmään. Nollaluokassa olivat ne alueet, joilla ei näkynyt vaurioita tai ne olivat vähäisiä, alle puolen neliömetrin suuruisia. Koulujen tiloista 46 % kuului tähän luokkaan. Korjausta tai lisätutkimuksia vaativiin tiloihin laskettiin kuuluvaksi ne, joissa oli selviä, rajattuja, alle 2 m2:n suuruisia vauriojälkiä, mutta ei homeen hajua. Näitä tiloja oli kokonaisalasta 41 %. Vakavia, pikaisia toimenpiteitä vaativia vaurioita oli 13 %.ssa tiloista. Niissä oli selvää mikrobikasvua, laajoja, yli 2 m2:n vaurioita ja selvä homeen haju.
Tyypillisiä kosteusvaurioiden syitä olivat veden valuminen rakennuksen alle, salaojituksen puutteet ja riittämätön rakennuksen alapohjan tuuletus. Rakennusvuodella tai -materiaaleilla ei näyttänyt olevan merkitystä, vaan kosteusvaurion syynä oli useimmiten puutteellinen rakentamis- tai korjaustapa.
Kosteusvaurion vaikeusaste sopi hyvin yhteen mikrobiologisten löydösten ja kouluissa työskentelevien ilmoittamien oireiden kanssa. Pikaista korjausta vaativilla alueilla sisäilman sieni-itiöpitoisuus oli noin 5,5 kertaa suurempi ja bakteeripitoisuus noin kaksi kertaa suurempi kuin vaurioitumattomilla alueilla. Koetut oireet olivat yleisimmin väsymys, päänsärky, erilaiset hengitysteiden limakalvo-oireet, silmien ja ihon ärsytys.
Homekouluprojektin tuloksena tuotettiin toimintamalli, joka soveltuu hyvin koulujen kosteus- ja homevaurio-ongelmien ratkomiseen. Sitä suositellaan opetusministeriölle ja maamme muille kunnille käytettäväksi kosteusvaurioiden kartoittamisen ja korjaamisen apuna.
