Kroonisista keuhkosairauksista valtakunnallinen ohjelma
Kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastaa yli 400 000 suomalaista. Näiden sairauksien aiheuttamien kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 5 miljardia markkaa vuodessa.
Suurten ikäluokkien vanhenemisen odotetaan lisäävän kroonista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkoahtaumatautia sairastavien määrää nopeasti. Hoitopalvelujen tarve voi lähes kaksinkertaistua, ellei sairauksien ehkäisyssä onnistuta. Keuhkoahtaumatauti diagnosoidaan tyypillisesti liian myöhään, vasta vaikeassa oireisessa vaiheessa.
Hengitys ja Terveys ry on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta valmistellut luonnoksen kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin ehkäisy- ja hoito-ohjelmaksi vuosille 1998-2007. Ohjelman tavoitteena on sairauksien ehkäisyn, varhaisen diagnosoinnin ja varhaisvaiheen aktiivisen hoidon kehittäminen.
Ehkäisyn painopisteeksi asetetaan tupakoinnin ja muiden altisteiden, kuten ilmansaasteiden ja pölyaltistuksen, vähentäminen väestötasolla. Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein riskitekijä, ja ohjelmassa korostetaan nuorten tupakoinnin ehkäisyä.
Varhaisen diagnosoinnin ensiaskel on terveyskeskusten ja työterveyshuollon vastaanotoille tulevien flunssapotilaiden haastattelu. Kroonista keuhkoputkitulehdusta ja lievää keuhkoahtaumatautia sairastavilla on aluksi oireita yleensä vain flunssan yhteydessä. Haastattelussa olisi kiinnitettävä huomiota tupakointiin ja toistuviin oirevaiheisiin. Piilevän keuhkoahtaumataudin mahdollisuuteen tulisi kiinnittää huomiota muissakin potilaskontakteissa, varsinkin jos potilas tupakoi.
Varhaisvaiheessa keuhkoahtaumatauti voidaan todeta keuhkojen toimintakokeilla. Riskiryhmille tehtävät spirometriatutkimukset löytävät hoidon tarpeessa olevat.
Kroonisen keuhkoputkitulehduksen ja keuhkoahtaumataudin hoidossa painotetaan ohjattua omahoitoa: kun potilas ottaa jo varhain itse vastuun terveydestään, saavutetaan paras hoitotulos. Hoito rakentuu syynmukaisesta hoidosta - tärkeimpänä tupakoinnin lopettaminen - ja varhaiskuntoutuksesta sekä lääke-, sairaala- ja kuntoutushoidosta.
Hoidon porrastuksessa halutaan vahvistaa perusterveydenhuollon osuutta. Sairaanhoitopiireille ja perusterveydenhuollolle esitetään vastuuhenkilön nimeämistä näiden sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon; tarkoituksenmukaisimmaksi katsotaan jo nykyään astmaohjelmassa toimivien vastuu- ja yhdyshenkilöiden toiminnan laajentaminen tälle alueelle.
Ohjelmaluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella ja tavoitteena on käynnistää ensi vuoden alussa ohjelman mukainen koulutus.
