Ajan­kohtai­sta 28/1997 vsk 52 s. 3233

STM huolissaan kouluruokailun määrärahoista

Ruokamäärärahojen pienentyminen kouluissa ja päiväkodeissa huolestuttaa sosiaali- ja terveysministeriötä. Kun ala-asteen koulussa ruoka-aineet ateriaa kohden maksavat 1 mk 56 penniä, eivät ateriat enää voi täyttää kouluruokailulle asetettuja ravitsemuksellisia vaatimuksia.

Sadan viime vuoden kehitys tuntuu palanneen lähtöpisteeseen, kun sosiaali- ja terveysministeriö lähettää kunnille terveisiä valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina 1998-2001: "On erityisen tärkeää, että päiväkodeissa ja kouluissa ruokaa on riittävästi ja sen laatu on hyvä...". Nälkäpäivän tiedotteelta kuulostava teksti ei ole pujahtanut vahingossa valtakunnalliseen suunnitelmaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä:

- Lasten ruokailuun kohdennettuja määrärahoja on vähennetty kunnissa radikaalisti 1990-luvulla. Määrärahojen pienentyminen alkoi laman syövereissä. Viime vuosikymmenellä kouluruokailuun panostettiin vielä ihan eri tavalla, sanoo neuvotteleva virkamies Kaija Hasunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kouluruokailun kustannuksia ei enää seurata keskitetysti missään, joten niistä ei voida esittää tarkkoja tilastotietoja. Sosiaali- ja terveysministeriössä, opetushallituksessa ja Kuntaliitossa on kuitenkin kuultu niin pienistä keskimääräisistä ruoka-ainekustannuksista, ettei niin halvalla voida valmistaa ruokaa, joka täyttäisi kouluruokailulle asetetut tavoitteet.

Opetusneuvos Anna-Ester Liimatainen-Lamberg opetushallituksesta keräsi vuosi sitten epävirallisesti tietoja kouluruokailun kustannuksista ja huolestui. Pelkkien ruoka-ainesten kustannukset olivat pienimmillään 2 mk 80 p ateriaa kohden päivässä kahdessa ala-asteen koulussa, jotka molemmat sijaitsivat suurissa kaupungeissa eteläisessä Suomessa ja Hämeessä.

Kuntaliiton omistama konsultointi- ja tutkimusyhtiö Efektia on puuttunut vieläkin halvempiin kustannuksiin:

- Selvitimme kaksi vuotta sitten ruokapalvelua eräässä kunnassa, jossa kouluruokailun toteutuneet elintarvikustannukset ateriaa kohden olivat yhdessä ala-asteen koulussa 1 mk 56 p ja toisessakin alle kaksi markkaa. Kun pelkät elintarvikekustannukset ovat alle kaksi markkaa ateriaa kohden, ruoka ei enää voi täyttää kouluruokailulle asetettuja ravitsemuksellisia tavoitteita, toteaa johtava konsultti Anna-Liisa Jarmala Efektiasta. Kummassakin koulussa valmistettiin ruoka omassa koulukeittiössä, mikä tavallisesti suurentaa kustannuksia.

Vuosi sitten Efektia tiedusteli uudelleen näiden koulujen elintarvikekustannuksia, ja ne jäivät yhä alle kahden markan.

Opetusneuvos Liimatainen-Lamberg kertoo vuonna 1994 tehdystä kouluruokailukyselystä, johon vastasi 75 kuntaa. Elintarvikkeiden kustannukset olivat silloin 1 018 markkaa oppilasta kohden. Koulupäiviä on vuodessa 190, joten kustannukset ateriaa kohden olivat keskimäärin 5,36 markkaa.

Lapset myös syövät aterioilla oletettua ja toivottua vähemmän. Kouluruokailun on tarkoitus kattaa kolmasosa lapsen päivittäisestä energiantarpeesta, ja päiväkodissa kokopäivähoidossa olevan lapsen taas pitäisi saada lounaasta, aamu- ja välipalasta yhteensä kaksi kolmasosaa päivittäisestä energiantarpeestaan.

Lue myös

Neuvotteleva virkamies Kaija Hasunen toivoo, etteivät vanhemmat tuudittaudu uskomaan lasten syövän kunnolla koulussa. Hän viittaa esimerkiksi Jyväskylässä tehtyyn selvitykseen, jossa viikon ajan selvitettiin, mitä Halssilan ala-asteen 7-12-vuotiaat oppilaat söivät lounasaterian mallilautaselta. Malliannoksen energiasisältö oli kolmasosa tuonikäisten lasten keskimääräisestä energiantarpeesta.

- Eri luokka-asteiden oppilaista 10-25 % söi ateriasta vain teelusikallisia, lähinnä sotki lautasensa. Noin neljäsosa oppilaista söi mallilautasen mukaisen annoksen. Suurin osa söi jotain siltä väliltä ja keskimäärin 5 % söi enemmän kuin malliannoksen, kertoo ravitsemussuunnittelija Arja Lyytikäinen Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta.

Hänen mukaansa lapset eivät jätä ruokaansa syömättä siksi, etteivät pidä siitä. Kun samassa koulussa selvitettiin lasten mielipiteitä ruoan mausta, suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä.

- Enemmän ehkä vaikuttaa se, ettei lapsilla ole kokonaisen aterian mallia kotoa. Ruokailutilanne on lisäksi levoton ja kiireinen jonotuksineen, Arja Lyytikäinen arvioi. (SS)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030