Ajan­kohtai­sta 29/1997 vsk 52 s. 3373

Valimotyössä terveyshaitat kasautuvat

Työterveyslaitoksessa on valmistunut laaja epidemiologinen seurantatutkimus, jossa on selvitetty lähes 18 000 metallityöntekijän kuolleisuutta, työkyvyttömyyttä, sairastavuutta ja terveydellistä valikoituvuutta vuodesta 1950 lähtien.

Tutkimus kohdistui kolmeen metalliteollisuuden alaan: valimotyöhön, metallituoteteollisuuteen ja sähkötekniseen teollisuuteen. Näistä raskaimmassa eli valimotyössä todettiin eniten sekä mitattuja että työntekijöiden kokemia terveydellisiä rasitus- ja haittatekijöitä. Valimotyöntekijöillä työkyky alkoi heiketä selvästi jyrkemmin kuin muilla metallin työntekijäryhmillä; 40-vuotiaana vain runsaalla 25 %:lla työkyky oli erinomainen. Muista työntekijäryhmistä työkyky oli erinomainen 40-vuotiaana noin puolella. Valimotyöntekijöistä noin puolet oli 55-vuotiaana mukana työelämässä, ja noin viidennes heistä kärsi työkykyä selvästi haittaavasta sairaudesta. Samanikäisistä muista työntekijöistä oli työelämässä vielä yli 60 %, vaikka metallituoteteollisuuden työntekijöilla alkoi olla yhä enemmän työtä haittaavia sairauksia.

Metalliteollisuudessa on aiemmin siirrytty raskaammasta ammatista kevyempään, ja tutkimuksen suorittaneen dosentti Riitta-Sisko Koskelan mukaan on tärkeää kartoittaa työntekijän koko työhistoria, sillä ennen kevyempiin töihin siirtymistä saatu altistus raskaammissa töissä on tärkeä selittävä tekijä työkykyä arvioitaessa. Vuosien varrella metalliteollisuuden eri tehtävät ovat muuttuneet mm. automaation myötä, mutta valimotyötä pidetään edelleen raskaimpana johtuen sen aiheuttamasta häkä- ja pölyaltistuksesta. Nykyään työtehtävät ovat pitemmälle erikoistuneet ja vaativat omaa ammattitaitoa. Työntekijöitä ei kyetä enää sijoittamaan niin joustavasti muihin tehtäviin kuin ennen ja tämä johtaa usein siirtymiseen suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lue myös

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030