Foniatria - pieni, mutta laaja erikoisala

Suomen Foniatrit -yhdistys viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa, mutta ala on yksi vanhimmista itsenäisistä erikoisaloista Suomessa. Foniatrian erikoislääkäreitä maassamme toimii noin 20 ja he hoitavat erilaisia äänen, puheen ja kielellisen kehityksen häiriöitä ja sairauksia.

Foniatrisia ongelmia on väestössä niin paljon, että niillä on selvää kansanterveydellistä merkitystä. Noin kolmanneksen työvoimasta katsotaan olevan ns. puhetyöläisiä, joiden ammatissa äänenkäytöllä on tärkeä osuus. Tyypillisiä puhetyöläisiä ovat opettajat, joista yli puolet kärsii ainakin ajoittain äänihäiriöistä. Äänensuojelu työpaikoilla on vielä lapsenkengissä verrattuna kuulonsuojeluun.

Äänihäiriöt ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä, mikä johtuu siitä että naisten äänihuulet joutuvat värähtelemään kaksi kertaa nopeammin kuin miesten. Emansipoituneissa yhteiskunnissa naisten ääni yleensä madaltuu, mutta jostain syystä korkea puheennuotti tahtoo säilyä ammateissa, joissa ollaan lasten kanssa tekemisissä. Foniatrien nimi tälle ääntä rasittavalle lastenhoitajien ja opettajien puhetavalle on "motherese".

Puheen- ja kielenkehityksen viivästymistä on noin 13 %:lla alle kouluikäisistä lapsista. Eri asteisia lukemis-, kirjoittamis- ja laskemisvaikeuksia on 15-20 %:lla koululaisista. Änkytystä esiintyy noin 5 %:lla lapsista ja 1 %:lla aikuisista.

Tavallisimpia puhehäiriöitä lapsilla ovat äännevirheet, joita esiintyy kolmasosalla koulutulokkaista. Niiden hoitoresursseista on kunnissa kova pula ja puheterapiasta huolimatta virheet eivät aina korjaudu. Foniatrien piirissä onkin keskusteltu siitä, voitaisiinko nykyistä usemmanlaiset R:t ja S:t hyväksyä, varsinkin kun äännevarianttien määrä Suomessa kansainvälistymisen myötä joka tapauksessa kasvaa.