Arvo Ylppö -mitalit vastasyntyneiden hapenpuutteen tutkijoille
Professorit Ola Didrik Saugstad ja Kari Raivio saivat Arvo Ylppö -mitalit edesmenneen arkkiatrin syntymän 110-vuotispäivänä 27.10. Mitali luovutetaan joka viides vuosi ulkomaalaiselle ja suomalaiselle vastasyntyneiden tutkimuksessa ansioituneelle tutkijalle. Mitalin ovat lyöttäneet Lastentautien tutkimussäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ja Lääketehdas Orion.
Mitalinsaajien yhteinen tutkimuskohde on ollut vastasyntyneiden hapenpuutteen ja sen hoidon vaikutus aivovaurioiden kehittymiseen. Heidän tutkimuksensa ovat tuoneet ratkaisuvisioita erityisesti pienten keskosten hoitoon.
Oslon yliopiston professori ja lastentautien tutkimuslaitoksen johtaja Ola Didrik Saugstad kehitti 1970-luvulla menetelmän hapenpuutteen mittaamiseen verinäytteestä, ja hän on vaikuttanut merkittävästi sekä hapenpuutetta ehkäisevien että elimistön liiallista hapettumista ehkäisevien hoitojen kehittämiseen. Perusajatuksena on hapen vapaiden radikaalien suuri merkitys vauriomekanismissa. Vapaita radikaaleja syntyy sekä hapenpuutteessa että liian runsaan hapenannon seurauksena.
Helsingin yliopiston perinataalilääketieteen professori, rehtori Kari Raivio taas on tutkimusryhmissään selvittänyt molekyyli- ja entsyymitason tapahtumia hapen puutteen ja ylimäärän aiheuttamien vaurioiden taustalla. Ksantiinioksidaasientsyymin tutkimuksista on edetty myös hoitokokeiluun, jossa pienten keskosten vaurioita yritetään ehkäistä antioksidantilla parin ensimmäisen elinpäivän aikana.
Synnytyksenaikaisen hapenpuutteen arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin miljoonan lapsen kuoleman ja yhtä monen lapsen vammautumisen. Vastasyntyneistä 3-5 % tarvitsee virvoittelua; maailmanlaajuisesti tämä tarkoittaa 5-7 miljoonaa lasta, Suomessa 2 000-3 000.
Professori Saugstad on kyseenalaistanut virvoittelukäytännön, jossa käytetään hengityskaasuna 100-prosenttista happea. Hänen ryhmänsä on osoittanut ensin eläinkokeissa ja sittemmin vastasyntyneiden virvoittelussa, että huoneilma on yhtä tehokasta hengityksen avustamisessa. Itse asiassa huoneilmaa hengittäneiden vauvojen oma hengitys käynnistyi keskimäärin 30 sekuntia nopeammin kuin puhtaalla hapella virvoiteltujen. Vielä yllättävämpi oli havainto, että puhdasta happea saaneita vauvoja kuoli neljän ensimmäisen elinviikon aikana 40 % enemmän kuin huoneilmalla elvytettyjä. Havainnolle haetaan varmistusta uudella tutkimuksella.
- Liiallinen happi voi jopa lisätä virvoiteltavan vastasyntyneen vaurioita. Tätä ei ole vielä osoitettu, mutta olemme saaneet siitä todisteita tuoreimmissa eläinkokeissa, kertoo professori Saugstad.
Keskustelua vastasyntyneiden elvytyksestä on viime vuosina käyty myös Suomessa. Meillä ensivirvoitteluun suositellaan 40-prosenttista happea, mutta norjalaisten havainnot johtavat varmasti uusiin pohdintoihin kaikkialla. Professori Kari Raivion mukaan olennaista tällä hetkellä on kuitenkin valvonnan kehittäminen niin, että tilanteisiin voidaan reagoida nopeasti.
Hengitysvaikeuksien hoidossa on saavutettu keskosten hoidon tärkeimmät edistysaskeleet, ja keskosten ennuste on jatkuvasti parantunut. Nykyään alle kilon painoisistakin vastasyntyneistä yli kolme neljästä jää eloon, ja eloon jääneistä kolme neljästä kasvaa ja kehittyy normaalisti, toteaa Kari Raivio. Hoitotulosten tulevan kehityksen hän arvioi riippuvan ennenaikaisen synnytyksen jarruttamista ja aivovaurioiden varhaista toteamista koskevasta tutkimuksesta.
Professori Saugstad osoitti myös ensimmäisen kerran biokemiallisin menetelmin hapenpuutteen yhteyden kätkytkuolemaan. Kuoleman jälkeen stabiilina pysyvästä silmän nesteestä pystyttiin kemiallisin mittausmenetelmin toteamaan selvä hapenpuute kätkytkuoleman kohdanneilla, kun heitä verrattiin onnettomuuksissa kuolleisiin. Kätkytkuoleman taustalla arveltiin olevan hengityksen säätelyhäiriö.
1980-luvun lopulla kätkytkuolemien ilmaantuvuus kasvoi Norjassa niin, että tuhatta vastasyntynyttä kohti kätkytkuolemia oli 2. Samaan aikaan Suomessa kätkytkuolemia oli 0,5 tuhatta vastasyntynyttä kohti. Myös Ruotsissa ilmaantuvuus kasvoi, ja Tanskassa se oli yhtä suuri kuin Norjassa. Nyt ilmaantuvuus on Norjassa pienentynyt suomalaisiin lukemiin.
- Muutos voi johtua siitä, että vuonna 1991 Norjassa alettiin nukuttaa lapsia selällään eikä mahallaan. Toisaalta Suomessakin oli lapsia nukutettu mahallaan, joten asia on monimutkaisempi. Tärkeä osuus voi olla sillä, että norjalaisnaisten tupakointi on vähentynyt suomalaista vastaavalle tasolle, sanoo professori Saugstad.
