Sairaanhoitajien 100-vuotias järjestötoiminta

Kirurgisen sairaalan osastonhoitajattaret Anna Falckenin johdolla perustivat 1898 yhdistyksen Sjuksjöterskeföreningen i Finland, jonka tavoitteena oli synnyttää yhteenkuuluvuutta sairaanhoitajattarien keskuudessa ja herättää kiinnostustusta yhteisiin asioihin. Järjestötoiminnan keskeisenä tehtävänä oli koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Sata vuotta myöhemmin on Suomen sairaanhoitajaliiton kirjaamina keskeisinä tehtävinä väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sairaanhoitajien ammatillisuuden kautta.

Ensimmäiset suomalaiset sairaanhoitajat tekivät opintomatkoja Florence Nightingalen perustamaan St. Thomas Nightingale -kouluun. Näiden sairaanhoitajien tehtäväksi tuli opin ja osaamisen eteenpäin vieminen. Sairaanhoitajattarilta vaadittiin toiminnan alussa ehdotonta kutsumusta ja kurinalaisuutta. Nykyään samasta asiasta puhutaan paremminkin sitoutumisena ja työn sisäistämisenä. Työn luonne edellyttää edelleenkin kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja auttamisen halua.

Sairaanhoitajat kokevat työnsä hyödylliseksi, vastuulliseksi ja jatkuvasti kehittyväksi, mutta myös entistä raskaammaksi. Liiton teettämän tutkimuksen mukaan työn sekä henkinen että fyysinen kuormittavuus on lisääntynyt. Sairaanhoitajat työskentelevät kovan paineen alaisena; yhä suurempia potilasryhmiä hoidetaan yhä pienemmällä henkilöstömäärällä. Sairaanhoitajien työhön kuuluvien olennaisten eettisten kysymysten ja vallitsevan todellisuuden välillä on tällä hetkellä syvä ristiriita.