Tehohoidossa on ollut päivittäin 40–50 potilasta. Tehohoitoa vaativien potilaiden määrä ei ole vielä laskenut.

Varmistettuja influenssa A(H1N1)v-tartuntoja on noin 7 400. Päivittäin sairaalahoidossa oli huippuviikkoina eri puolilla Suomea yli 300 potilasta epäillyn tai varmennetun A(H1N1)-influenssan vuoksi. Tällä viikolla hoidossa oli edelleen noin 200 potilasta päivässä. Tehohoidossa on ollut päivittäin 40–50 potilasta. Tehohoitoa vaativien potilaiden määrä ei ole vielä laskenut.

THL:n mukaan potilaat ovat olleet keskimäärin 29-vuotiaita. 42 prosentilla heistä on ollut jokin perustauti. Potilaista 30 on ollut raskaana. Vajaat 100 sairaalahoitoa vaatinutta potilasta on hoidettu tehohoidossa. Tehohoitoa vaatineet potilaat ovat olleet keskimäärin 49-vuotiaita, ja 56 prosentilla heistä on ollut perustauti. Puolet tehohoidossa olleista on hoidettu hengityskoneessa.

Suomessa varmistetuista A(H1N1)-influenssaan sairastuneista 43 prosenttia on ollut alle 15-vuotiaita lapsia. Vajaat kolme prosenttia on ollut 65 vuotta täyttäneitä.

Viruslääkkeitä 88 000 hoitokuuria

Influenssaviruslääkkeitä, pääasiassa Tamifluta, on käytetty lokakuun puolivälin jälkeen avohoidossa noin 88 000 hoitokuuria. Viruslääkehoitoa suositellaan erityisesti monia pitkäaikaissairauksia sairastaville, raskaana oleville sekä voimakkaasti ylipainoisille. Lisäksi influenssaviruslääkkeitä annetaan kaikille sairaalaan otetuille A(H1N1)-influenssaepäilyille sekä avohoidossa hoidetuille vakavammille tautitapauksille.

Terve aikuisväestö rokotetaan tammi-maaliskuussa

Terveiden, yli 24-vuotiaiden rokotukset toteutetaan näillä näkymin Suomessa tammi-maaliskuun aikana. Terveen aikuisväestön rokotukset ovat kuntien vastuulla. Kunnat voivat hyödyntää rokotuksissa työterveyshuoltoa. Kunnat ja työterveyshuollot sopivat menettelyistä, kuten rokotusten kirjaamisesta ja rokotuksista tiedottamisesta.

Työterveyshuollot selvittävät työnantajien kiinnostusta työpaikkakohtaisiin rokotuksiin. Työpaikkakohtaiset rokotukset helpottavat rokotusten ottamista ja säästävät muun muassa työaikaa. Työterveyshuollot saavat rokotteet maksutta, mutta on sovittava työnantajan kanssa rokottamista aiheutuvista muista kustannuksista. Rokotus on aina rokotettavalle maksuton.

Rokotteet saapuvat Suomeen erissä, ja näillä näkymin viimeinen rokote-erä saapuu Suomeen maaliskuussa. Kunnat pystyvät järjestämään rokotukset porrastetusti, koska rokotusten järjestämisessä ei enää tarvitse kilpailla epidemian etenemisen kanssa. Terveen aikuisväestön rokotuksilla ei enää juurikaan vaikuteta parhaillaan käynnissä olevan epidemian kulkuun, mutta kattavilla rokotuksilla lievitetään A(H1N1)-influenssan toista aaltoa.

A(H1N1)-influenssarokotteen haittavaikutukset odotetunlaisia

Rokotetoimittajan tietojen mukaan Suomeen on ensi viikolla tulossa noin 300 000 rokote-annosta. Tällä hetkellä rokotetaan pieniä lapsia, koululaisia ja opiskelijoita. Yli 64-vuotiaat, perustautinsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan ennen tervettä aikuisväestöä. Rokotteita tulee jatkossa noin 250 000– 300 000 annosta viikossa, mutta rokotteiden toimitusmäärät vaihtelevat jonkin verran.

Euroopan lääkeviraston EMEA:n mukaan pandemiarokotteiden haittavaikutuksista on raportoitu odotetusti. A(H1N1)-influenssarokotteesta aiheutuvat paikalliset reaktiot, kuten kipu pistoskohdassa, ovat tavallisia. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat lihas- ja nivelkivut, päänsärky ja kuume, joita ilmenee hieman yli kymmenellä prosentilla rokotetuista.

A(H1N1)-influenssarokote näyttää aiheuttavan erilaisia allergiatyyppisiä reaktioita kausi-influenssarokotteita enemmän. Reaktiot eivät ole yleisiä, mutta rokottajalla tulee olla valmius niiden hoitoon.

Kuva Pixmac