A(H1N1)-epidemia ei ole tapausmäärien laskusta huolimatta ohi. Kukaan ei pysty arvioimaan, milloin epidemia tulee takaisin laajempana.

A(H1N1)-epidemia ei ole ohi tapausmäärien laskusta huolimatta, toteaa THL:n tutkimusprofessori Ilkka Julkunen.

– Kukaan ei pysty arvioimaan, milloin epidemia tulee takaisin laajempana. Mitä suurempi osa väestöstä on tällä kertaa välttynyt taudilta tai ei ole saanut rokotetta, sitä todennäköisemmin tauti palaa uudestaan ja leviää laajemmallekin Suomessa.

Tähän mennessä laboratoriovarmennettuja tapauksia on Suomessa vajaat 8 000. Jos sairastuneita olisi vaikkapa kymmenkertainen määrä, taudin olisi sairastanut vasta alle 2 % väestöstä.

– Loput 98 % väestöstä tarvitsee rokotteen antamaa suojaa, Julkunen laskee ja huomauttaa, että rokotetta on tilattu kaikille suomalaisille.

Virus muuntunut noin prosentin

Nyt käytössä oleva rokote perustuu Kaliforniassa huhtikuussa 2009 eristettyyn viruskantaan. Siihen verrattuna maailmalla liikkuvien A(H1N1)-viruskantojen pintaproteiinien geeneissä on enintään kuuden aminohapon muutoksia. Kantojen välillä ei toistaiseksi ole vielä merkittäviä eroja.

– Aminohappotasolla muutos vastaa noin yhtä prosenttia. Yksittäiset muutokset osuvat monesti antigeenisesti tärkeille alueille, mutta koska molekyylin rakenteessa on vain vähän muutoksia, rokotteen antama immuunisuoja on toistaiseksi erittäin hyvä.

Epidemian alkuvaiheessa A(H1N1)-viruksen muuntumisvauhti on ollut suhteellisen hidasta. Väestöllä ei ollut perusimmuniteettia, joten viruksella ei ole ollut suurta muuntumispainetta.

– Nyt, kun virus on kiertänyt maailmalla noin yhdeksän kuukautta, sen muuntumisnopeus näyttäisi kuitenkin olevan influenssavirukselle tyypillinen.

– Jos virus muuntuu vain noin prosentin vuodessa, voi rokotteen suojateho kestää useammankin vuoden ajan ja nykyinen rokote voi olla käyttökelpoinen myös tulevien epidemiakausien aikana.

Suomen vanhimmilla hyvä suoja

Kerran hankittu immuniteetti voi suojata ihmistä varsin pitkään viruksen muuntumisesta huolimatta. THL keräsi Suomessa vuonna 2005 yli tuhannen näytteen seerumimateriaalin eri-ikäisiltä ihmisiltä.

– Ikäihmisillä, erityisesti yli 80-vuotiailla, näyttäisi olevan hyvä immuniteetti nykyistä A(H1N1)-virusta vastaan, mikä todennäköisesti johtuu vuosien 1918–1919 pandeemisen espanjatautiviruksen tai sen välittömien jälkeläisvirusten aiheuttamien infektioiden aikaansaamasta immuunisuojasta.

Espanjantautivirus ja nykyinen A(H1N1)-virus (sikainfluenssavirus) poikkeavat toisistaan noin 17%.

– Vaikka virus on näinkin erilainen, ristisuojaa on jossain määrin olemassa. Maailmalla ja Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus A(H1N1)-viruksen aiheuttamista infektioista on ollut vain 2–2,5 %, kun heidän osuutensa väestöstä on noin 15 %.

Lääkeresistentit kannat vaarassa levitä

Maailmalta on löytynyt useita kymmeniä oseltamiviirille resistenttejä A(H1N1)-kantoja, mutta ne eivät ole vielä lähteneet leviämään laajemmin. Vain yhden aminohapon pistemutaatio viruksen neuraminidaasi-proteiinissa voi johtaa resistenssin syntyyn.

– Kun potilasta hoidetaan oseltamiviirilla, viruksen määrä elimistössä vähenee nopeammin kuin ilman hoitoa. Oseltamiviirilla hoidetuista potilaista voi hoidon loppuvaiheessa löytyä oseltamiviirille resistenttejä virusklooneja. Siinä vaiheessa potilaan erittämä virusmäärä on kuitenkin vähäinen ja tartunnan leviämisen todennäköisyys jo suhteellisen pieni.

H1N1-tyyppinen kausi-influenssavirus kehittyi maailmanlaajuisesti resistentiksi oseltamiviirille noin 2–2,5 vuodessa. Viime epidemiakauden aikana resistenttien kausi-influenssakantojen määrä oli lähes sata prosenttia.

Mitä enemmän viruksen aiheuttamaa influenssaa hoidetaan oseltamiviirilla, sitä todennäköisempää on, että virus muuntuu resistentiksi. STM:n suositusten mukaan riskiryhmien ja vakavien infektiotapausten hoito on kuitenkin suositeltavaa ja erittäin perusteltua, koska oseltamiviiri on vähentänyt influenssan aiheuttamaa sairastavuutta ja kuolleisuutta.

Sirpa Kulonen
Kuva: Kristijan Zontar / Pixmac