A(H1N1) johti keuhkonsiirtoon Suomessa
HUS:ssa tehtiin viime viikolla keuhkonsiirto A(H1N1)-influenssaa sairastavalle keski-ikäiselle potilaalle.
http://www.laakarilehti.fi/pics/AH1N1Pixmac.jpg
HUS:ssa tehtiin viime viikolla keuhkonsiirto A(H1N1)-influenssaa sairastavalle keski-ikäiselle potilaalle. Potilas ei ollut saanut A(H1N1)-rokotusta.
Aiemmin perusterveen potilaan keuhkot olivat lakanneet toimimasta, ja hän oli ollut lähes neljä viikkoa hengityskoneessa ja yli kolme viikkoa kehonulkoisessa happeuttamishoidossa (ECMO) ennen elinsiirtoa.
– Suomessa ei ole tätä ennen tehty keuhkonsiirtoa nimenomaan A(H1N1):n vuoksi. Eikä maailmassakaan kovin monta, sanoo leikkauksen tehnyt sydän- ja elinsiirtokirurgi Pekka Hämmäinen HUS:sta.
Ratkaisu elinsiirrosta oli tehtävä nopeasti. Keuhkonsiirto tehdään harvoin näin huonossa kunnossa olevalle potilaalle, mutta koska oli ilmeistä, etteivät hänen omat keuhkonsa ala toimia ja siirtoelin oli tarjolla, leikkaus päätettiin tehdä. Keuhkonsiirto onnistui hyvin ja potilas on alkanut parantua.
Osalle A(H1N1)-potilaista kehittyy vaikea ja nopeasti etenevä happeutumishäiriö. Hämmäinen arvioi, ettei vaikeidenkaan A(H1N1)-tapausten kohdalla tule usein tilanteita, joissa keuhkojensiirto olisi samaan aikaan sekä tarpeen että mahdollista. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikeimmat tapaukset olisi hyvä saada kiirehditysti ECMO-hoitoon. Sen avulla voidaan minimoida hengityskonehoidon aiheuttamat lisävauriot viruksen runtelemissa keuhkoissa ja parantaa toipumisen edellytyksiä. Hoitoa annetaan sydän-keuhkokoneella, joita on Suomessa yliopistosairaaloiden sydänkirurgian klinikoilla ja teho-osastoilla. Lähin ECMO-keskus on Tukholmassa.
– Sairaaloiden hyvä yhteistyö voi pelastaa monen potilaan hengen.
Lääkäri, jolle teho-osasto on tuttu paikka, näkee myös A(H1N1)-rokotusten merkityksen läheltä.
– Ilman rokotuksia tilanne teho-osastoilla olisi vaikeampi, Hämmäinen epäilee.
Hertta Vierula
Kuva: Pixmac
