HUS:n infektiosairauksien klinikan ylilääkäri, professori Ville Valtonen tuomitsee maailmalla suositut ”influenssakutsut”, eli tahallisen altistumisen.

Tähän mennessä influenssa A(H1N1) -viruksen neljä kantaa on muuttunut maailmalla resistentiksi oseltamiviirille (Tamiflu). A(H1N1) on influenssaviruksille tyypilliseen tapaan hyvin muuntautumiskykyinen, mutta toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että taudinaiheuttamiskyky olisi tullut suuremmaksi.

Parhaan suojan tartuntaa vastaan antaa täsmärokote. Ensimmäinen miljoonan annoksen erä saadaan Suomeen aikaisintaan syyskuun lopulla. Samaan aikaan odotetaan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotussuositustyöryhmän virallista suositusta. Sen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö päättää rokotusten aloittamisesta ja siitä, missä järjestyksessä eri väestöryhmät sekä riskipotilaat rokotetaan. Tavoitteena on kuitenkin antaa jokaiselle suomalaiselle aikanaan kaksi rokotusta hyvän suojan aikaansaamiseksi sikainfluenssaa vastaan.

Influenssa A(H1N1) -viruksen ennustetaan kellistävän suomalaisia sänkyyn syksyn aikana. Toista tartunta-aaltoa odotetaan kevääksi 2010. Ennen rokotteen saapumista riskiryhmiin kuuluvia lääkitään oseltamiviirilla (Tamiflu) tai tsanamiviirilla (Relenza). Perusterveelle lääkitystä ei pidetä tarpeellisena, sillä tartunnasta selviää noin viikon vuodelevolla.

Matalan kuolleisuuden pandemia

Maailmalta kantautuu huhuja myös tahallisen altistamisen, eli niin sanottujen influenssakutsujen suosiosta. HUS:n infektiosairauksien klinikan ylilääkäri, professori Ville Valtonen pitää moista haihatteluna.

– On tyhmää ajatella, että tauti kannattaa sairastaa lievänä heti, ja altistaa itsensä tartunnalle. Todellisuudessa ei ole mitään näyttöä siitä, että virus myöhemmin muuttuisi vakavammaksi.

Ovelana eliönä virus muuttaa silti muotoaan. Mikäli A(H1N1) -virus sattuisi kehittämään laajamittaisen resistenssin oseltamiviiria vastaan, nousisi kuolleisuus arvioiden mukaan viisinkertaiseksi.

– Lisäys olisi suuri, mutta pandemian kuolleisuusaste on alun perin arvioitu melko matalaksi, luokkaa 0,1 prosenttia sairastuneista. Lääkeresistenssin kehittyessä kuolleisuus sairastuneessa väestössä olisi arviolta 0,5 prosentin luokkaa, Valtonen sanoo.

Sikainfluenssan sairastaminen ei todennäköisesti suojaa tavalliselta kausi-influenssalta. Tätä ei tee myöskään H1N1-rokote. Siksi riskiryhmiin kuuluvat suojataan tänä syksynä normaalilla kausi-influenssarokotteella, kuten muinakin vuosina.

Mia Flygar