Seurantatutkimus osoitti, että mutansstreptokokkitartunnan välttämisellä saatava hyöty on pitkäaikaista ja äitien käyttämän ksylitolipurukumin avulla myös taloudellisesti järkevää.

Lapsen maitohampaat saadaan säilymään pitkään täysin ehjinä vaikuttamalla äidiltä pikkulapselle siirtyvään bakteerikannan koostumukseen.

HLL Marja-Liisa Laitalan väitöstutkimus osoitti, että mutansstreptokokkitartunnan välttämisellä saatava hyöty on pitkäaikaista ja äitien käyttämän ksylitolipurukumin avulla myös taloudellisesti järkevää.

Maitohampaiden parantunut terveys säilyy hampaiden irtoamiseen saakka. Kun maitohampaiden varhainen reikiintyminen saadaan estettyä, vähenevät maitohampaiden paikkaukseen tarvittavat hoitokäynnit ja siten myös terveyskeskukselle hampaiden hoidosta aiheutuvat kustannukset.

Pikkulapset säästyvät hammassäryltä ja hammashoidon mahdollisesti aiheuttamalta pelolta ja kivulta.

Reikiintyminen siirtyy vuosia

Turun yliopistossa tehdyssä Laitalan väitöstutkimuksesssa seurattiin yhteensä noin 500 lapsen maitohampaiden terveyttä ja lapsille tehtyjen hammashoidon toimenpiteiden määrää syntymästä kymmenvuotiaaksi asti.

Niillä tutkimusryhmän lapsilla, joilla äidille tehdyn sylkitestin perusteella oli korkea riski saada reikiä hampaisiinsa, mutta ei vielä kaksivuotiaana mutansstreptokokkibakteereja suussaan, ensimmäinen maitohammas reikiintyi keskimäärin kahdeksanvuotiaana.

Mutansstreptokokkitartunnan saaneiden lasten hampaat alkoivat vastaavasti reikiintyä jo ennen viiden vuoden ikää. Kun mutansstreptokokkitartunta oli saatu estettyä, saatiin korkean kariesriskin omaavien lasten hampaiden terveys parannettua ikäryhmän keskimääräiselle tasolle.

Osalla tutkimukseen osallistuneista lapsista suun bakteerikantaa oli muokattu äidin säännöllisellä ksylitolipurukumin käytöllä lapsen ollessa alle kaksivuotias. Tällä ryhmällä ksylitolista terveyskeskukselle koituneet kustannukset olivat yhteensä 116 euroa lasta kohden. Jokainen lisävuosi, jonka lapsi sai pitää hampaansa täysin ehjinä eikä tarvinnut paikkaushoitoa, tuli maksamaan terveyskeskukselle 37 euroa.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että pikkulapsena suuhun pesiytyneen bakteerikannan koostumus vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen. Suun bakteereista erityisesti mutansstreptokokit, jotka pikkulapsi saa suuhunsa useimmiten syljen välityksellä äidiltään, lisäävät lapsen riskiä saada reikiä hampaisiinsa.

Paikkaustoimenpiteiden hoitotulos jo kouluikään ehtineillä lapsilla on usein parempi kuin jos hoitotoimenpiteitä joudutaan tekemään jo varhaislapsuudessa, ja esimerkiksi paikkojen uusimiseen terveydenhuollolta vaaditut resurssit ja siten myös terveydenhuollon kustannukset pienenevät.

Ulla Järvi