1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Aikuisten ahmintahäiriö jää piiloon
Ajan­kohtai­sta 18/2018 vsk 73 s. 1100 - 1103

Aikuisten ahmintahäiriö jää piiloon

Käypä hoito -työryhmä julkaisi uuden syömishäiriöpotilaan ­hoitoketjukuvauksen.

Aikuisten ahmintahäiriö jää piiloon Kuva 1 / 3
     

Syömishäiriöiden hoitoa kehitetään tällä hetkellä eri puolilla Suomea ja myös kansallisesti.

Käypä hoito -työryhmä julkaisi viime vuoden lopulla uuden syömishäiriöpotilaan hoitoketjukuvauksen avuksi paikallisiin kehitystoimiin.

Työryhmän puheenjohtaja, osastonylilääkäri Jaana Suokas HUS:n syömishäiriöyksiköstä iloitsee syömishäiriöiden hoidon ympärillä tapahtuneesta kehityksestä.

– Minusta koko ajan on menty parempaan suuntaan, hän sanoo.

Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksessa keskeistä on, että syömishäiriöt tunnistetaan ja hoidetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

– Mitä varhaisemmin saadaan hoito aktiivisesti käyntiin, sitä helpommalla päästään, Suokas kuvaa.

Laihuushäiriö ja ahmimishäiriö alkavat edelleen useimmiten nuoruusiässä tai varhaisessa aikuisuudessa.

– Siinä kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto ovat keskeisessä roolissa. Ja perusterveydenhuolto, sehän on se, mihin hakeudutaan. Niin kuin Käypä hoito -suositus selkeästi sanoo, siellä varhainen hoito täytyy käynnistää ja jos se ei riitä, sitten herkästi konsultoida erikoissairaanhoitoa.

Varhainen aktiivinen hoito-ote voi auttaa estämään häiriön pitkittymistä ja kroonistumista.

Ahmintahäiriö tulee ICD-11:een

Yksi kehittämiskohde on ahmintahäiriön (BED, binge eating disorder) tunnistaminen ja hoito. Nykyisissä tautiluokituksissa se kuuluu epätyypillisiin syömishäiriöihin, mutta se on Suokkaan mukaan tulossa uuteen ICD-11-luokitukseen.

– Se on häiriönä yleinen nimenomaan aikuisilla, hän sanoo.

Siitä on vähiten tutkimustietoa, mutta siihen kehitetään nyt aiempaa aktiivisemmin hoitoja.

– Toivon ainakin niin. Ehkä se on näistä häiriöistä huonoimmin tunnistettu, ja hoidon piirissä on vähiten potilaita, Suokas sanoo.

Sama tuntuma on psykiatriaan erikoistuvalla lääkärillä Milla Linnalla, joka on ollut perustamassa Tampereelle uutta syömishäiriön hoitoyksikköä.

– Olemme olleet hyvin yllättyneitä, että BED-potilaita on ohjautunut meille erittäin vähän. Herättää huolta, tuleeko BED tunnistetuksi. Miksi he eivät ohjaudu meille hoitoon? Ohjautuvatko he jonnekin hoitoon? Linna pohtii.

Tampere sai uuden syömishäiriöyksikön

Tampereen kaupungin uusi syömishäiriöyksikkö aloitti toimintansa 12. maaliskuuta. Yksikkö hoitaa aluksi aikuispotilaita Tampereelta, Orivedeltä, Pirkkalasta ja Vesilahdelta. Myöhemmin on tarkoitus laajentaa nuorempiin potilaisiin ja muihin Pirkanmaan kuntiin.

Yksikön suunnitteluun on kaksi vuotta kestäneen valmistelun aikana osallistunut Tampereen mielenterveyspalvelujen, TAYS:n, YTHS:n ja potilasjärjestö Sylin edustajia.

– On katsottu, että hoidon laatua voitaisiin parantaa sillä tavalla, että keskitettäisiin osaaminen yhteen yksikköön, Linna sanoo.

Aloitus on portaittainen, koska palvelujen kysynnän määrästä ei ole ollut tarkkaa käsitystä. Alku on tosin osoittanut, että tarvetta on. Lähetteitä on tullut enimmillään noin 20 viikossa.

Kesän jälkeen yksikössä työskentelee yhteensä 15 työntekijää, lääkäreitä, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti, psykologi, ruokapalvelutyöntekijä ja sihteeri.

Syksystä alkaen yksikkö tarjoaa potilaille esimerkiksi ahminnan ryhmähoitoa, skeematerapiaryhmiä, psykoedukaatioluentoja sekä tuettuja ruokailuja.

Tunnetaitojen valmennusta kaikille

Kaikille potilaille tarjotaan tunnetaitojen valmennusta.

– Ajatuksena on, että syömishäiriöoireisto on usein toiminnallinen tunnesäätelykeino. Ajattelemme, että sairastunut tarvitsee uusia keinoja säädellä tunnetiloja, Linna sanoo.

Kokemusasiantuntijoiden apua on myös tarkoitus käyttää. Digipalveluiden suunnittelu on meneillään.

Osastohoitoa vaativat potilaat on tarkoitus hoitaa edelleen TAYS:n yleissairaalapsykiatrian osastolla ja Pitkäniemen akuuttipsykiatrian osastolla.

Pyrkimys on Linnan mukaan strukturoituun, tavoitteelliseen hoitomalliin. Potilaan painoindeksistä riippuu, mistä hoidosta lähdetään liikkeelle.

Jos painoindeksi on 13–15, hoito alkaa ravitsemuskuntoutuksesta, psykoedukaatiosta sekä potilaan motivoinnista. Näille potilaille tarjotaan myös kognitiivista remediaatiota.

– Tässä potilasryhmässä arvioidaan, että heidän kykynsä hyötyä terapeuttisesta työskentelystä on alentunut aliravitsemustilan vuoksi, Linna sanoo.

Kun painoindeksi on vähintään 15, hoidon runkona on syömishäiriöitä varten kehitetty manualisoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia, CBT-E. Terapiakertoja on 40 tai 20 riippuen siitä, onko painoindeksi välillä 15–17,5 vai yli 17,5.

– Monien potilaiden kohdalla on keskeistä hoitaa myös muuta psykiatrista oireilua, kuten traumaperäistä oireilua, masennusta tai tunne-elämän epävakautta, Linna sanoo.

Syksyllä yksikön muutettua uusiin tiloihin Hatanpään puistosairaalaan tulee mahdollisuus tarjota päiväosastomaista intensiivistä avohoitoa. Siihen tulevat muun muassa ne potilaat, jotka eivät kykene syömään säännöllisesti ja riittävästi vaan tarvitsevat siihen ulkopuolista struktuuria.

– Meillä on vielä työn alla, millaisia jaksoja tarjoamme, Linna sanoo.

Hoitopolku saumattomaksi

TYKS:ssä käynnistyy toukokuussa syömishäiriöiden hoitopolkujen kehittämisprojekti. Lastenklinikan Kummit tukee hanketta 17 500 eurolla.

Hankkeessa on määrä kehittää hoitopolku alakoululaisten syömishäiriöihin. Lastenpsykiatrian vastuualuejohtajan Taina Juvenin mukaan tärkeä osa hanketta on kehittää hoitopolkua saumattomaksi niissä vaiheissa, kun lapsi esimerkiksi siirtyy perusterveydenhuollosta lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja mahdollisesti edelleen nuorisopsykiatrian puolelle.

– Lisäksi tarvitaan oman perheen, perustason, muun erikoissairaanhoidon ja koulumaailman tuki. Sitä yhteistyökuviota tässä pyritään parantamaan, Juven sanoo.

Juvenin tuntuma on, että osastohoitoon päätyneiden syömishäiriöisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina. Hän arvioi, että aiemmin osastohoitoon päätyi 1–5 lasta vuodessa, nyt 5–10. Heidän hoitoonsa on kaivattu lisää osaamista.

– Fokuksessa ovat nämä hyvin vaikeasti oireilevat lapset, että pystymme auttamaan heitä parhaalla mahdollisella tavalla ja olemme ammattitaitoisempia näiden lasten ja heidän perheidensä auttamisessa, Juven sanoo.

Yksi tavoite on, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen toiminta tiivistyisi ja kynnys madaltuisi.

– Ajattelen, että kehitettävässä hoitomallissa perusterveydenhuolto voisi käyttää meitä apuna, vaikka lapsi ei ikinä päätyisi lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, Ja meidän olisi mahdollisuus käyttää muiden ammattitaitoa näiden lasten hoidossa, Juven kuvaa.

Myös KYS on saanut Lastenklinikan Kummeilta tukea syömishäiriöiden hoidon kehittämiseen liittyen. KYS palkkaa tuen turvin erikoislääkärin projektityöntekijäksi syömishäiriökeskuksen toiminnan suunnittelua varten.

– Tavoitteena on rakentaa yhtenäinen hoitopolku lapsille ja nuorille sekä varmistaa, että sama moniammatillinen tiimi hoitaa nämä potilaat yhtenäisin periaattein, eikä esimerkiksi potilaan ikä sairastumisvaiheessa vaikuta hoitopaikan valintaan, sanoo KYS:n lasten ja nuorten osaamiskeskuksen johtaja Pekka Riikonen.

Syömishäiriöön sairastutaan usein 12–24-vuotiaana

Syömishäiriöt ovat tavallisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla esiintyviä yleisiä mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen.

Lue myös

Tuntuma on, että osasto­hoitoon ­päätyneiden syömis­häiriöisten lasten määrä on kasvanut.

Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa).

Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (Binge Eating Disorder, BED).

Syömishäiriöön sairastutaan usein 12–24 vuoden iässä.

Naisilla elämänaikainen esiintyvyys on väestötutkimusten mukaan laihuushäiriön osalta 0,9%, ahmimishäiriön osalta 0,9–1,5% ja ahmintahäiriön 1,9–3,5 %.

Miehillä elämänaikainen esiintyvyys on väestötutkimusten mukaan laihuushäiriön osalta 0,3%, ahmimishäiriön osalta 0,1–0,5 %. ja ahmintahäiriön 0,3–2,0 %.

Syömishäiriöt mainitaan uudessa itsemääräämisoikeutta käsittelevässä lakiesityksessä. Kesäkuussa lausuntokierrokselle lähtevään lakitekstiin tulee maininta, että syömishäiriö voi olla perusteena tahdosta riippumattomalle hoidolle.

Lähde: Syömishäiriöiden Käypä hoito –suositus ja STM

Syömishäiriöpotilaan hoitoketjukuvaus

Varhainen epäily ja tunnistaminen

• Perusterveydenhuolto

• Selvitä syömishäiriön mahdollisuus aina, kun pienikin epäily herää

Diagnostiikka

• Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

• Selvitä diagnostisten kriteereiden täyttyminen

• Selvitä mahdolliset komorbiditeetit

Somaattinen tutkiminen

• Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

• Tutki ravitsemustila ja yleinen terveydentila

• Arvioi välittömän hoidon tarve

Psykiatrinen tutkiminen

• Erikoissairaanhoito tai perusterveydenhuollon asianmukainen yksikkö

• Selvitä psyykkinen ja sosiaalinen tilanne ja tukiverkostot

Toimintakyvyn arviointi

• Arvioi sairauspoissaolon tarve

• Arvioi sairauden vaikutus päivittäisiin toimiin

Hoito

• Varmista riittävä ravitsemustila ja tarjoa ravitsemusohjausta

• Luo hyvä hoitosuhde ja lisää motivaatiota

• Tee hoitosuunnitelma yhdessä potilaan (ja vanhempien) kanssa ja seuraa sen toteutumista

• Osana hoitosuunnitelmaa, keskustele liikunnasta

• Terapiat

Kuntoutus

• Toimintakyvyn arviointi ja tavoitteiden asettaminen

• Kuntouttavat terapiat

• Kuntouttava liikunta

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
”Yksi tähti oli ansaittu”

Jyväskylän terveyskeskus otti opiksi erikoistuvien ­palautteesta.

Tiedepääkirjoitus
Elinikä pitenee, mutta kestääkö terveys?

Merkittävä uhkatekijä toimintakykyiselle vanhenemiselle on lihavuusepidemia, kirjoittaa Timo Strandberg.

Tieteessä
Lääkärijohtajat käyttävät tietojärjestelmiä johtamisen tukena päivittäin

Suurin osa koki joutui hakemaan tietoja monesta järjestelmästä.

Kolumni
Munasolumarkkinoilla

Luonto pelaa todennäköisyyksillä, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Työssä
Kivijalka kuntoon case managerin avulla

Case manager -toimintamallilla on haettu ratkaisua hoidon koordinointiin. ­

Näkökulma
Lääkärin ja terveydenhuollon mahdollisuudet maapallon kestävyyskriisin ratkaisuissa

Suomen Lääkäriliiton 110-vuotisjuhlavuoden teema on ekologinen kestävyys.