Myös syntymästään asti sokeilla elolliset ja elottomat asiat erottuvat prosessoitumaan eri osiin aivoja, joten järjestelmä on perua ihmishistorian alkuajoilta, tutkijat uskovat.

Ihminen käsittelee eri osissa aivoja ne kuvat, joissa on jotain elävää, kuin ne, jotka kuvaavat elottomia asioita. Myös syntymästään asti sokeat prosessoivat ajatukset esimerkiksi eläimestä tai huonekalusta eri aivoalueilla.

Neuron-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa päätellään, että aivot luokittelevat asioita sen mukaan, millaista harkintaa tai toimintaa ne vaativat - onko kyseessä esimerkiksi jotain syötävää, maamerkki kotimatkalla tai peto, jota on juostava karkuun.

Koska myös syntymästään asti sokeilla elolliset ja elottomat asiat erottuvat prosessoitumaan eri osiin aivoja, järjestelmän kehittymiseen ei tarvita näköaistimusta. Tutkijoiden mukaan tietyt osat aivoja ovatkin järjestäytyneet sellaisen tiedon ympärille, joka on ollut kriittistä ihmisen evoluutiossa.

Esimerkiksi ilmeiden tulkinta vaatii tunteiden ymmärtämistä. Aivot saattavat viedä kasvokuvan käsittelyn alueelle, jossa on vahva yhteys tunteiden käsittelykeskuksiin, tutkijat arvioivat.

Tutkijoiden tiedossa on jo aiemmin ollut, että elollisen asian näköaistimus käsitellään eri aivojen alueella kuin näköaistimus elottomasta asiasta. On arvioitu, että syy sille löytyy kaarevista muodoista, joita usein esiintyy elollisissa asioissa, ja joita sisältävät kuvat käsiteltäisiin aivoissa kaareviin muotoihin erikoistuneella alueella.

Tutkimuksessa pyydettiin syntymästään asti sokeita ajattelemaan tiettyjä elollisia ja elottomia asioita. Ajatusten synnyttämää aivotoimintaa tutkittiin magneettikuvauksella.

Jaana Ahlblad